SoteDigin ja Vimanan yhdistämistä valmistellaan – Kuntaliiton Vainio: Kuntakentän näkökulma huomioitava
KUVA: PIXABAY
Valtio-omisteiset erityistehtäväyhtiöt SoteDigi Oy ja Vimana Oy yhdistetään.
Sote-tietojärjestelmien kehittämistä varten perustettujen yhtiöiden yhdistämistä valmistelevat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia sekä SoteDigi Oy ja Vimana Oy. Kunta-alan toimijoita ei työryhmässä ole.
Kuntaliitossa soten sähköiseen tiedonhallintaan ja tietojärjestelmäratkaisuihin erikoistunut erikoisasiantuntija Karri Vainio pitää päätöstä yhdistämisestä järkevänä, mutta peräänkuuluttaa kuntakentän osallistamisen tärkeyttä.
– Vaikuttaa siltä, että nyt linjatussa jatkotyössä maininnat kuntakentän näkökulman huomioinnissa puuttuvat kokonaan. Valtion sisäisen työskentelyn sijaan lähtökohdaksi tulisi ottaa valtion ja kuntasektorin yhteisen tahtotilan rakentaminen yhdistämisen seurauksena syntyvän yhtiön roolista ja tehtävistä. Tämä on tärkeää erityisesti tilanteessa, jossa sote-palvelut ovat lähivuodet kuntien ja kuntayhtymien vastuulla, vaikka rinnalla uutta sote-rakennelainsäädäntöä valmistellaankin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yhdistämistyöryhmän puheenjohtajan Salla Kalsin mukaan työryhmän ensimmäinen tehtävä on yhdistämisen valmistelu ja erityisesti yhdistämisen toteuttamistapaan pureutuminen. Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksena työskentelevän Kalsin mukaan työryhmä kuulee erilaisia sidosryhmiä ja asiantuntijoita, kuten kuntatoimijoita valmistelun edetessä.
– Lähdemme myös siitä, että yhtiöt ovat suoraa yhteyksissä asiakkaisiinsa ja käyvät heidän kanssaan dialogia.
Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaama yhdistäminen halutaan toteuttaa nopealla aikataululla. Viime torstaina nimitetyn yhdistämistyöryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa 2020. Kuntaliiton Karri Vainio kuitenkin luonnehtii aikataulua jopa liian verkkaiseksi, sillä tehtävänkuvan ja työnjaon tarkennuksilla alkaa olla kiire.
– Kun edellinen maakuntauudistus kaatui viime maaliskuussa, perustetuilta palvelukeskuksilta vedettiin käytännössä matto alta. Nyt tehtävistä ja työnjaosta on iso epätietoisuus, ei vain yhtiöillä vaan myös kentän toimijoilla. Tehtäviä ja työnjakoa tarkentavat linjaukset pitäisi saada mahdollisimman nopeasti.
– Nyt kysymys on, halutaanko tahtotilaa rakentaa kuntakentän kanssa yhdessä, vai jatkaa Sipilän hallituskaudella vallinnutta mallia, jossa päätökset saneltiin ylhäältä alas.
Uusi yhtiö kunnille yhä kysymysmerkki
Kuntaliiton Vainion mukaan yhtiön perustehtävän määritteleminen on tällä hetkellä olennaisin tehtävä.
– Isoin kysymys on, mitä muodostuva toimija tekee ja kenelle, eli mitkä ovat sen palvelut ja niiden asiakkaat. Maakuntia ei ole näköpiirissä vielä muutamaan vuoteen ja valtakunnallisesti on otettava huomioon myös laajempi työnjakokysymys yhtiön ja muiden toimijoiden, kuten Valtorin ja Kelan välillä.
Valtiovarainministeriön Kalsin mukaan vielä tässä vaiheessa ei oteta kantaa, mikä yhdistetyn yhtiön erityistehtävät, toiminnan tavoitteet ja liiketoimintamalli jatkossa ovat.
– En osaa arvioida yhtiön toimialaa, kun työ ei ole vielä käynnistynytkään. Mutta on nähty, että yhtiöille ja niiden alkuperäisille tavoitteille on kysyntää. Meillä on alkuperäiset tavoitteet, mutta kun ei ole päätöksiä maakunnista, pitää katsoa uudelta pohjalta, mitkä ovat rakenneriippumattomia tehtäviä yhtiölle.
Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysalalle suunnattuja erilaisia tietojärjestelmiä on jo käytössä esimerkiksi Valtorilla, Kelalla ja KEHA-keskuksessa. Kalsi ei ole havainnut, että päällekkäisyyksiä kansallisten toimijoiden työnjaossa olisi.
– Toki käymme yhteistyötä ja eri rooleja läpi myös Kelan ja erilaisten sote-toimijoiden kanssa ja koitamme katsoa, mikä on yhtiön luonteva rooli niiden joukossa.
Siis purkakaa tällaiset kepulihommat. Jokainen käsittää että tässä kehitellään vain taas uusi lypsylehmä jonka kautta kunnat ja kaupungit (kuntalaiset) joutuvat maksumiehiksi tarpeettomien uusien firmojen ylläpitoon. Ns. ”digiloikan” nimissä on jo pitkä rimpsu firmoja jotka kynivät kunnilta ja joka vuodelle on joku ”järjestelmäuudistus” minkä nimissä ja kenenkään kykenemättä kontrolloimaan, kustannuksia lisätään ihan normaaleihin perustehtäviin. Koko maakuntauudistus ja jälleen hallituksessa kyhättävä maakuntaveron pakkosyöttö on tätä samaa höpöpolitiikaa jolle pitäisi kertakaikkiaan laittaa piste Suomessa.
Käytettäisiin näihin höpötyksiin uhrattavat sadat miljoonat eurot vaikkapa pienten sairaaloiden palvelutason ylläpitoon, mm. nyt kovasti tapetilla olevien synnytysosastojen ja syntyvyyden lisäämistä edistäviin toimiin, etc. tarvelista on pitkä eikä prioriteetin kärjessä saisi olla ministeriöissä mitkään sotedigit ja vimana-yhtiöiden pystyttelyt – veronmaksajien rahoilla, ilman todellista palvelunäkymää.