Soten maakuntalinjaus kimmastutti kokoomuksessa
Kuva: VNK/Laura Kotila
Keskusta on Juha Sipilän johdolla saamassa haluamansa maakuntahallinnon vaalien rökäletappiosta huolimatta. Kuvassa Sipilä hallitusneuvotteluissa Säätytalossa keskiviikkona.
Kokoomuslaiset päättäjät ilmaisivat torstaina ihmetyksensä ja harminsa hallitusneuvotteluissa tehdystä linjauksesta, jonka mukaan sote-uudistusta aletaan valmistella maakuntapohjalle.
Sipilän hallituksen sote-uudistusyrityksessä kokoomus oli mukana valmistelemassa maakuntien varaan rakennettavaa uudistusta. Yritys yhdistää keskustan haluamat monialaiset maakunnat ja kokoomuksen haluama palvelujen valinnanvapaus kuitenkin kaatui muun muassa perustuslaillisiin ongelmiin ja mahdottomaksi osoittautuneeseen aikataulutavoitteeseen.
Heti uudistuksen kaaduttua ja hallituksen erottua kokoomus alkoi ajaa soten uudistamista kuntapohjalta.
SDP:n Antti Rinteen johtamisssa hallitusneuvotteluissa on linjattu, että sote-palvelut uudistetaan 18 itsehallinnollisen maakunnan pohjalle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Anna-Kaisa Ikonen julkaisivat torstai-iltana kannanoton, jossa he arvioivat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen jäävän maakuntamallin jalkoihin ja linjausten yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi, peruspalveluiden vahvistamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi unohtuneen.
– Ihmetystä herättää myös se, miksi kaupunkien ja kuntien roolia sote-palveluiden kehittämisessä ei tunnisteta vahvemmin. Kuusi suurinta kaupunkia ovat esittäneet kuntapohjaista mallia, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen voitaisiin toteuttaa vaiheittain, Laiho, Sarkomaa ja Ikonen sanovat.
– Maakuntahallinnon rakentamisella ei tuoda mitään uutta ihmisten palveluihin. Tulevan hallituksen tulisi ensisijaisesti uudistaa sote-palveluiden toimintatapoja ja suunnata resursseja ihmisten palveluiden parantamiseen sen sijaan, että käytetään vuosia uuden hallintomallin rakentamiseen.
Lahden kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt, kok., ilmaisi närkästyksensä Twitterissä.
– Tulevan hallituksen lehmänkaupat. Kepu saa märän päiväunensa järjettömät 18 maakuntaa ja sdp himoitsemansa veronkorotukset, yritysten kurmuuttamiset ja vappusatasten sekä muiden lupaustensa maksamiseksi. Onnea suomalaiset! Rostedt twiittasi.
– Odotan pelonsekaisella mielenkiinnolla, millainen on pääkaupunkiseudun erityisratkaisu, tuleeko maakuntavero ja mikä lopulta on yritysten ja 3. sektorin rooli, kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma twiittasi.
Kauman kollega Jukka Kopra puolestaan kuvaili ”keskustan kehräävän Antti Rinteen polvella” maakunta-soten myötä.
– Lähiaikoina selvinnee, paljonko suomalaiset joutuvat maksamaan tästä lehmänkaupasta, Kopra twiittasi.
Olennaista on juuri, miten maakunnat rahoitetaan. Aluepoliittisesti eli etelän ja isojen kaupunkien veronmaksajilta kierrättämällä tuet VM:n kautta vai alueen omin verovaroin paikallisesti. #Hallitusneuvottelut #maakuntauudistus #sote #kokoomus #keskusta #Sdp #vihreät #Helsinki https://t.co/Q7fH4St0av
— Terhi Koulumies (@terhikoulumies) 24. toukokuuta 2019
Kokoomuksen kansanedustajista myös Terhi Koulumies pohti linjauksen seurauksia Twitterissä.
Nyt odotetaan jännityksellä alkaa kokoomus torppaamaan uuden hallituksen sote uudistusta, joka kuulemma on varsin lähellä sitä mitä kokoomus itse ajoi. Jos kokoomus tuota vastustaa, on kyse sen luokan kaksinaamaisuudesta, että hävettää.
Käsittämätön maakuntaratkaisu maakuntaveroineen. Maakuntaverolla hyvinvointivaltion yhteisvastuu siirretään kunkin maakunnan asukkaiden omalle rahotusvastuulle, jolloin alueelliset erot räjähtävät käsiin. Miksi ihmeessä keskustapuolue tätä haluaa? Ratkaisu murentaa hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteen, kansallisen yhteisvastuun ja lisää sekä veroja että eriarvoisuutta. Varsinainen ”arvoihin” pohjautuva typeryys!
Maakuntaveron puolesta aktiivisimmin on puhunut ministeri Vehviläinen, kotoisin Pohjois-Karjalasta. Olettaisi ministerin edes kotiseutuaan ajatellen näkevän, mitä entisen päälle lisättävä paikallinen rahoitusvastuu tulee aiheuttamaan erityisesti alueila, joilla on keskimääräistä alhaisempi tulotaso ja veropohja. Kannattaisiko palauttaa mieliin, miksi valtionosuusjärjestelmä aikoinaan luotiin. Se jos mikä on turvannut tasaveroiset hyvinvointipalvelut, mutta miten ne turvataan maakuntaverotukseen siirryttäessä.