Kuva: Liisa Takala
Sote-uudistuksen kuntakohtaiset kustannusvaikutukset ovat vielä auki. Vantaan Ritva Viljanen pelkää maakuntamallin merkitsevän, että suuret kaupungit menettävät eniten.

Uudenmaan sote-rakenteen linjauksista on linjattu alustavasti jo ennen kuin koko sote-uudistuksen rahoituskysmys on ratkaistu. Ministerit ja Uudenmaan kuntajohtajien edustus esittelivät Uudenmaan erillisratkaisen selvitysraportin tarjoamia näkymiä torstai-iltana.

Koko uudistukselle, myös ja erityisesti Uudellemaalle, rahoituksen ratkaiseminen on olennaisen tärkeää, oli myös kuntajohtajien viesti torstain tiedotustilaisuudessa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun, sd., mukaan rahoitusratkaisussa tehdään parhaillaan valtakunnallista rahoitusraamia ja pohditaan, millä reunaehdoilla rahoituksesta voidaan sopia hallituspuolueiden kesken.

– Ensin on mietittävä valtakunnallinen sapluuna. Sen jälkeen otamme myös alueiden erityispiirteet huomioon.

– Uudenmaan kannalta iso kysymys on se, turvataanko kasvua tässä maassa. Uudenmaan tarpeisiin nähden rahoitus on olennaista ratkaista kevään ensimmäisten kuukausien aikana, Kiuru sanoi torstain tiedotustilaisuudessa.

Rahoitus on yksi, erittäin merkittävä, osa koko sote-pakettia, josta ei tuoda osia erikseen eduskuntaan, kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., muistutti.

– Joudutaan miettimään, mitä se tarkoittaa kuntien verotuloille, valtionosuuksille. Millä kunnat pystyy pärjäämään.

-Rahoitukselle ei ole olemassa erillistä aikataulua.

Rahoituksen ja kuntavaikutusten aikataulu on kuitenkin olennainen koko uudistukselle, niin Uudellamaalla kuin muualla. Ennen kuin siitä on selvyys, ei voi sanoa, onko esitys Uudenmaan erillisratkaisuksi hyvä vai huono, tiivisti Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, kok., kuvaili erillisratkaisuselvityksen ohjausryhmässä keskustellun ”voimakkain sanankääntein” rahoituksen merkityksestä.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kuvaili ”ratkaisevaksi” jatkon kannalta sen, että uudistuksen talousvaikutukset ovat tiedossa.

– Taloutta ei käsitelty lainkaan. Meillä ei ole minkäänlaisia talousvaikutuksia, Viljanen viittasi erillisselvityksen tekoon.

– Hallitusohjelman ja selvityksen aikataulun takia mitään muuta kuin maakuntaratkaisua ei otettu perusteelliseen tarkasteluun. Siitä olen tyytyväinen, että aluejako on kaupunkien esittämä, Viljanen sanoi

Kun talousvaikutuksia selvitetään, samalla pitää varmistaa, että jäljelle jäävä kaupunki selviää sille jäävistä tehtävistä, Viljanen muistutti.

– Tässä on riskinä se, että suuret kaupungit jotka menevät maakuntaratkaisuun, menettävät tässä eniten. Sen takia se, että meidän elinvoimaisuus ja työllistymiskyky säilyy, on erittäin tärkeätä.

Viljanen muistutti myös mahdollisesta kansanvaltavaikutuksesta.

– Sanotaan että leveämmät hartiat tarvitaan. Sehän tiedetään ainakin, että leveämmät hartiat tarkoittaa, että päätöksenteko tulee olemaan etäämpänä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimi on meillä lähipalvelua, jatkossa se on maakuntapalvelua.

– Tätä pitää myös jatkossa työstää: minkälainen on osallisuus, miten ihmisen ääni saadaan tähän uudistukseen lähemmäksi. Paljon työtä on jäljellä.

Linkki Uudenmaan erillisratkaisun selvitysraporttiin

Tampereen pormestari twiittasi kannanotostaan kaupunkiseutujen huomioimiseen sotessa.

LUE MYÖS:

Myös muut kaupunki alueet vaatineet erillisratkaisua – Miksi vain Uusimaa voi saada erillisratkaisun?

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä