STM: Hyvinvointialueet ovat saaneet vuokratyön käytön hallintaan
Vuokratyön osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoiman kokonaiskustannuksista on pienentynyt, ministeriö tiedottaa. Kuva: Pekka Moliis
Valtiovarainministeriön keräämien tietojen mukaan vuokratyövoiman käytössä vuonna 2023 tapahtunut voimakas kasvu on laantunut ja kääntynyt laskuun, sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa.
Tilannekatsauksen sai hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä selvittävä verkosto, joka keskusteli samalla Ruotsissa tehdyistä toimista vuokratyövoiman käytön sääntelyksi.
Vuoden 2024 tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana vuokratyövoiman kustannukset olivat yhteensä 300 miljoonaa euroa. Tämä on 5,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavalla ajanjaksolla, ministeriö tiedottaa.
Vuokratyön osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoiman kokonaiskustannuksista oli puolestaan 3,7 prosenttia, kun viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla se oli 4,2 prosenttia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hyvinvointialueiden kesken on selkeitä eroja vuokratyövoiman käytössä.
Ruotsin mallia tutkitaan edelleen
Vuokratyövoiman käyttöä selvittävä verkosto kuuli sosiaali- ja terveysministeriön alustavan selvityksen Ruotsissa tänä vuonna käyttöön otetusta sopimusmallista.
Ruotsin terveydenhoidosta vastaavat alueet ovat tiivistäneet yhteistyötään vuokratyövoiman käytön vähentämiseksi ja oman henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.
Tammikuusta 2024 lähtien Ruotsissa on ollut käytössä yhteinen sopimus, jonka tavoitteena on yhtenäistää etenkin vuokralääkäreiden ja -sairaanhoitajien käytön ehdot ja hinnoittelu kaikkialla Ruotsissa.
Lisäksi ministeriö tiedottaa, että sopimus sisältää yhteiset vaatimukset vuokratyövoiman laadusta, osaamisesta ja kustannuksista.
Sopimus määrittää yhtenäiset hinnat kaikkialla Ruotsissa vyöhykeperusteisesti, niin että kompensaatio on korkein maaseutualueilla ja alhaisin suurkaupungeissa.
Verkosto piti tärkeänä, että Suomessa jatketaan Ruotsin mallia vastaavan mallin käyttöönoton selvittämistä. Tiedotteessa arvioidaan myös, että nopeimmin asiassa voidaan edetä, jos mallin toteuttaminen ei vaadi muutoksia lainsäädäntöön.
Verkostossa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, sisäministeriön, Etelä-Savon ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n edustajat. Verkoston puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi.
