Superin selvitys: Lähihoitajien työhyvinvoinnissa myönteinen käänne – silti yhä 54 prosenttia kokee työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi
Lähihoitajat kertoivat kokevansa työn tärkeyden erityisesti silloin, kun he saivat hoitaa, auttaa ja kohdata asiakkaitaan. Kuva: Ville Miettinen
Kokemus työn raskaudesta on kyselyn mukaan vähentynyt merkittävästi, lähihoitajaliitto Super tiedottaa selvityksensä pohjalta.
Tosin huomattavaa on, että edelleen 54 prosenttia vastaajista kokee työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi.
Tämä on kuitenkin lähes 20 prosenttia vähemmän kuin aikaisempina vuosina.
Työn erittäin raskaaksi kokevien määrä oli suurin kotihoidossa, terveyskeskuksen vuodeosastoilla ja vanhustenhoidossa.
Vanhimmat työntekijät, yli 63-vuotiaat, kokivat työnsä kuormittavuuden itselleen sopivammaksi kuin nuoremmat. Hyvinvointialueilla työ koettiin hieman raskaammaksi kuin muiden työnantajien palveluksessa.
Superin jäsenkyselyn mukaan lähihoitajien työhyvinvoinnissa on tapahtunut siis lievää myönteistä kehitystä, mutta työpaikkojen välillä on suuria eroja.
Parhaimmat arviot kyselyssä saivat säätiöt ja kunnat. Heikoimmat arviot annettiin hyvinvointialueille. Heikoin tilanne on terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhustenhoidossa ja kotihoidossa.
Hallituksen päätös mietityttää
Lisäksi Super tiedottaa, että yli puolet kyselyyn vastanneista koki edelleen, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa.
Tuloksissa on kuitenkin myönteistä kehitystä. Henkilökunnan määrän sopivaksi kokeneiden määrä oli kasvanut 18 prosentilla vuodesta 2020.
Vanhustenhoidon työntekijöiden kokemus henkilöstön riittävyydestä oli kuitenkin hieman parantunut edellisiin kyselyihin verrattuna.
Vanhustenhoidossa työskentelevistä 42 prosenttia koki, että henkilökuntaa on sopivasti. Tämä on 23 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
Tähän positiiviseen kehitykseen on todennäköisesti vaikuttanut ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituslainsäädäntö, Super tiedottaa.
Minimimitoitus oli aineiston keräämisen aikaan 0,65.
– On erittäin tärkeää, että tämä myönteinen kehityssuunta jatkuu, Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
– Nähtäväksi jää, miten hallituksen päätös laskea minimihenkilöstömitoitusta vaikuttaa työhyvinvointiin vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa.
Positiivista viestiä alalle on tuonut henkilöstömitoituslainsäädännön voimaantulon lisäksi yksityisen ja julkisen sektorin palkkaratkaisut vuosina 2022–2023, puheenjohtaja Paavola jatkaa tiedotteen mukaan.
– Lisäksi pula sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan ammattihenkilöistä on saanut osan työnantajista kiinnittämään enemmän huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin ja lähihoitajien mahdollisuuteen toimia erilaisissa tehtävissä.
Selvityksen tehnyt Superin asiantuntija Sari Ilonummi kertoo, että kyselyn tulosten perusteella työssään tärkeimpänä lähihoitajat pitävät asiakkaita.
– Työ koettiin merkitykselliseksi, arvokkaaksi ja tärkeäksi, kun he saivat hoitaa, auttaa, kohdata ja ilahduttaa asiakkaitaan, Ilonummi sanoo tiedotteen mukaan.
Kyselyyn vastasi 8 896 Superin jäsentä. Vastaajista 95 prosenttia on lähi- tai perushoitajia. Vastauksia verrattiin vuosien 2016 ja 2020 vastaavien Superin työhyvinvointikyselyiden tuloksiin.
Lue myös: