Suurten kaupunkien sote-kustannuksia kasvattaa erityisesti rankasti erikoissairaanhoitoon nojaava palvelurakenne. Kuva: Seppo Haavisto

Terveydenhuollon kustannukset kasvoivat suurissa kunnissa vuonna 2019, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa.

Suurten kaupunkien talouteen vaikuttaa erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla erikoissairaanhoidon kustannukset olivat noin 2,9 miljardia euroa, eli yli puolet kokonaiskustannuksista.

Turun terveyspalveluiden palvelualuejohtaja Katariina Kauniskankaan mukaan kyse ei ole yksittäisistä tekijöistä, vaan kokonaisuuden epäonnistuneesta ohjaamisesta.

– Suurten kaupunkien osalta voisi tehdä nopeasti sen johtopäätöksen, että perustason hoito on kärsinyt erikoissairaanhoidon johdosta. Se on kuitenkin enemmän palvelujärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän aikaansaannosta kuin järjestelmän yksittäisten osioiden toimivuutta tai toimimattomuutta.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen muistuttaa, että terveydenhuollon palvelujärjestelmä saadaan painottumaan kohti perusterveydenhuoltoa vain aktiivisella ja pitkäjänteisellä työllä.

– Kehittäminen vaatii aivan jatkuvaa asian esillä pitämistä. Jos johtaminen on yhden johtajan kapeilla harteilla tai organisaatiossa on muutosvastarintaa, ei vaadi paljoa, että kunnan kustannukset lähtevät jälleen karkaamaan.

Keskisuurissa kunnissa trendi kulut on edellisvuonna saatu laskuun. Näissä kunnissa on Myllärisen mukaan onnistuttu siirtämään palvelujen painopistettä toimintaketjuja sujuvoittamalla.

– Yksi selittäjä näille pienemmillä kustannuksilla selvinneille kunnille on, että siellä on vuosia tehty kehittämistyötä. Esimerkiksi vanhusten palveluihin satsaamalla on voitu ehkäistä se, ettei ajauduta ambulanssiralliin tai turhan raskaaseen hoitoon.

Turussa suurin kustannusten nousu

Kustannukset kasvoivat vuonna 2019 merkittävästi lähes kaikissa suurissa kaupungeissa. Suurinta kasvu oli Turussa, jossa kasvua oli 5,8 prosenttia. Ainoa laskevien kustannusten kaupunki oli Jyväskylä, jossa laskua oli 1,9 prosenttia edellisvuodesta.

Kuntaliiton suurten kaupunkien kustannusvertailuun osallistuivat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalihuollon sektorilta eli vanhusten kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.

Prosenttilukujen liian pitkälle viety vertailu kaupunkien kesken on kuitenkin turhaa. Palvelualuejohtaja Kauniskangas kertoo, että Turussa osaan tilastoissa näkyvistä luvuista vaikuttavat sisäiset tilastointihenkilöiden ja -tapojen muutokset.

Myös Kuntaliiton Myllärinen toteaa, että kustannusvertailut on tarkoitettu ennen kaikkea apuvälineeksi kuntien omaan kehittämistyöhön. Kauniskankaan mukaan Turussa tahtotila on nyt perusterveydenhuollon toimivuuden varmistamisessa. Tämän hetken tasapainoa ovat horjuttaneet erityisesti mielenterveyspalveluiden kustannukset.

– Esimerkiksi psykiatrian toimintojen fuusio vuonna 2017 on johtanut tilanteeseen, jossa perustason psykiatriaan nyt joudutaan satsaamaan samalla, kun psykiatrinen erikoissairaanhoito aiheuttaa edelleen kustannuksia, ennen kuin perustason toimenpiteet alkavat purra.

Sotella vaikutus hyvässä ja pahassa

Terveydenhuollon rahoitusmallit ovat tulevina vuosina muutoksen alla sote-uudistuksen myötä. Kuntaliiton Myllärisen mukaan kaavailtu sote-uudistus voisi tarjota mahdollisuuksia organisaatioiden toimintamallien kehittämiseen. Sote-maakuntien vahvuutena hän pitää maakuntaorganisaatioiden suurta kokoa, joka voi toimia tarvittavana vipuvoimana muutokselle.

– Koon kasvaminen mahdollistaa sen, että organisaatiosta voi löytyä riittävää johtamisosaamista ja riittävän suuri kriittinen massa viemään asioita eteenpäin.

Myös Turun Kauniskangas suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti uuteen soteen, sillä esitelty malli voisi toimiessaan yhdenvertaistaa palveluja alueellisesti.

Pelkästään helpotuksia uusi sote-malli ei kunnille kuitenkaan toisi. Myllärisen mukaan uusi rahoitusmalli on palvelutuottajien näkökulmasta äärimmäisen kireä. Lisäksi tilannetta hankaloittaa se, että sote-palvelutarpeen kasvu korvataan mallin ennakkorahoituksessa vain osittain.  

Turun Kauniskangas puolestaan pelkää, että rahoitus hakkaisi pahimmillaan entisestään kiilaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliin.

– Jos joudutaan taistelemaan yhden rahoituspotin sisällä, kuka rahan saa, ainakin tällä hetkellä valitettavasti on niin, että perustaso jäisi toiseksi.

Lisää aiheesta: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut työllistävät kuntia – avun painopiste yhä kauempana perusterveydenhuollosta

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*