Takauskeskuksen Niemeläinen: Omaisuuden korvaukseton siirto muuttaisi jyrkästi kuntien asemaa
Siirtyykö kuntaomaisuus korvauksetta maakunnille? (Kuva: Seppo Haavisto)
Hallituksen esityksessä ehdotettu kuntaomaisuuden korvaukseton siirto maakunnille merkitsisi suurta periaatteellista muutosta kuntien asemaan.
– Verovaroin hankittua kuntaomaisuutta ei ole koskaan aiemmin Suomessa siirretty korvauksetta lainsäädännöllä pois kunnilta, sanoo Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen.
Kyseessä olisi Niemeläisen mukaan käytännössä kuntaomaisuuden kansallistaminen, sillä omaisuus siirtyisi maakunnilta edelleen valtakunnalliselle omaisuudenhallintayhtiölle, jonka omistus jakautuisi asukaskohtaisesti tasan Suomessa.
– On kysyttävä, voidaanko tällaista siirtoa ylipäänsä tehdä tavallisella lailla. Jos tämä sallitaan ja kuntaomaisuuden suoja puretaan, se purkautuu kaikelta kuntaomaisuudelta kuten energiayhtiöiltä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Niemeläisen mukaan kuntaomaisuuden siirron perustuslaillista pohdintaa ei ole sote- ja maakuntalakien valmistelujen aikana tehty juuri lainkaan.
– Siirto on jätetty perustelematta. Siksi olennaista on nyt se, mitä perustuslaki- ja hallintovaliokunnat lausuvat asiasta, sillä ne käytännössä linjaavat kuntaomaisuuden suojan vastaisuudessa. Niiden lausunnot ovat lakitekstiäkin tärkeämpiä, Niemeläinen sanoo.
Niemeläisen mukaan myöskään kuntaomaisuuden siirron kansainvälistä vertailua ei ole tehty lainvalmistelun yhteydessä. Takauskeskus on siksi teettänyt vertailun, kuinka kuntaomaisuuden siirtoja on tehty eri Pohjoismaissa. Vertailu on toimitettu valiokunnille.
Vertailun mukaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kunnat ovat tähän saakka saaneet omaisuuden siirroissa täyden korvauksen. Norjan järjestelmä on valtiokeskeisempi verokattoineen, ja siellä omaisuutta on siirretty korvauksetta.
Kuntaomaisuuden suojan taso vaikuttaa riskipainoon, jonka lainanantajat laskevat kunnille. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kuntasektorin lainoissa riskipaino on ollut 0 prosenttia. Sen sijaan Norjassa vastaava riskipaino on ollut 20 prosenttia.
Selvityksen mukaan on ilmeistä, että Suomessa kuntien rahoituksen riskitaso nousee ja kustannukset kasvavat pysyvästi, jos omaisuudensiirto toteutuu esitetysti.
– Olennaista tietysti on, että suomalaiset viranomaiset eivät ratkaise uudessa tilanteessa kuntien riskipainoa. Sen ratkaisee Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Niemeläinen sanoo.
Aiemmin aiheesta:
Omaisuudensiirrossa ilmeinen riski – Finanssivalvonnalta ei kysytty lausuntoa sote-lakiesitykseen
Kunta ei tee konkurssia? Valtioko korvaa seuraukset, jos kunta ei selviä vastuistaan? Vai jaetaanko vastuu maakunnan pussista – jäljelle jäävien yhteisvastuuseen pakotettujen kuntien veronmaksajien lisäveroina.
Sehän maksaa, joka tilaa todisti kyyppi.