THL kehitti arviointikehikon valinnanvapauden palvelusetelikokeiluille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt sote-uudistuksen toimeenpanon tueksi palvelusetelikokeilun arviointikehikon. Sen avulla seurataan viidessä kunnassa käynnistyneitä valinnanvapauskokeiluja.

THL:n hankkeessa on perehdytty kuntien palvelusetelikokeilujen erityispiirteisiin sekä niiden seurannan ja arviointiyhteistyön edellytyksiin

Kansallista arviontia varten tuotetussa kehikossa esitettyjä arviointinäkökulmia voivat toiminnan kehittämisessä hyödyntää myös yksittäiset valinnanvapauskokeilut.

Arviointikehikon avulla tarkastellaan valinnanvapautta asiakkaan ja järjestelmän näkökulmasta. Hyvin suunnitellun arvioinnin avulla saadaan tietoa siitä, minkälaiset vaikutukset valinnanvapaudella on esimerkiksi palveluiden saatavuuteen, kustannuksiin ja asiakastyytyväisyyteen. Kehittämistyön yksi keskeinen tavoite on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisen valinnanvapausmallin rakentaminen.

Vuosina 2017−2018 toteuttavien valinnanvapauskokeilujen tavoitteena on selvittää asiakkaan valinnanvapauden vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun.

– Arviointikehikon puitteissa tehtävät tiedonkeruut tuottavat runsaasti sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa kokeilun vaikutuksista. Tulosten tulkinnassa on syytä pyrkiä valottamaan etenkin sitä, toteutuvatko valinnanvapauden tavoitteet ja sen seurauksena odotetut positiiviset vaikutukset sekä sitä missä määrin voidaan havaita negatiivisia seurannaisvaikutuksia, arviointikehikkoraportissa todetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä palveluseteli- ja valinnanvapauskokeilu toteuttaa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. Kokeilun arviointi käynnistyy vuoden 2017 aikana. THL:n kehittämishanke Palvelusetelikokeilun arviointikehikko on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Linkki arviointikehikkoraporttiin