THL:n arvio: Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Savon alueilla vaikeuksia vastata sote-palvelujen suureen tarpeeseen
Kuva: Ville Miettinen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujen tarve on selvästi muuta maata suurempi Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-, Itä- sekä Pohjois-Savossa. Myös mielenterveyden ongelmat ovat maan keskiarvoja yleisempiä. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maanantaina 9. lokakuuta julkaisemista asiantuntija-arvioista.
Arviot koskevat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vuonna 2019 Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen viidellä sairaanhoitopiirialueella. Vuosittain tehtävässä arvioinnissa keskityttiin tänä vuonna edellisvuosina havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin.
Alueiden vaikeudet vastata suureen sote-palvelujen tarpeeseen johtuu osin heikentyneistä rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi palvelujärjestelmä on joillain alueilla hajanainen ja palvelunjärjestäjiä on lukuisia.
– Eri alueet ovat pyrkineet ratkaisemaan sote-palvelujärjestelmän yhteensovittamisen puutteita eri tavoin. Kuntien heikkenevä talous on vahva kannustin kehittää palveluja, mutta joillain alueilla rahoitushaasteet uhkaavat jo heikentää palvelujen saatavuutta, sanoo THL:n arviointipäällikkö Ritva Kannisto.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Alueet kehittävät palvelujaan monin tavoin
Pohjois-Savo on pyrkinyt vastaamaan mielenterveyspalvelujen tarpeeseen selvittämällä aikuisten ja nuorten mielenterveyspalvelujen nykytilan koko maakunnan alueella ja laatimalla tavoitemallin alueellisesta palveluverkosta, jolla kehittää alueellista yhteistyötä. Pohjois-Savo hyötyisi terveyspalvelujen tuen lisäämisestä ikääntyneiden palveluille. Kotisairaalatoiminnan kehittäminen onkin alueella jo suunnitelmissa.
Keski-Suomi on puolestaan tehnyt suuren muutoksen mielenterveys- ja päihdepalveluissa: palveluja ja ammattilaisia on siirretty erityistasolta peruspalveluihin. Alueella on vahva hoitoketjutyön osaaminen. Myös integraatiota on pyritty parantamaan muodostamalla hoitoketjuja, jotka toimivat ohjeina ammattilaisille. Ne kertovat, kuinka asiakkaiden pitäisi kulkea eri kuntien ja järjestävien tahojen palveluissa, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen palveluketjuissa.
Toinen esimerkki vastata suureen palvelutarpeeseen ja kustannuspaineisiin on Pohjois-Karjala, jossa Siun sote -kuntayhtymässä on viety pitkälle sekä hallinnollinen että toiminnallinen integraatio. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ovat samassa organisaatiossa. Alueen suureen palvelutarpeeseen suhteutetut sote-menot asukasta kohden ovatkin maan matalimmat, 12 prosenttia alle maan keskiarvon.
Etelä- ja Itäsavo ovat Suomen ikääntyneimmät alueet, joilla myös palveluntarve on maan suurin. Palvelujen yhteensovittamista alueilla on edistänyt sote-integraatio. Etelä-Savossa sote-kuntayhtymä kattaa lähes kaikki alueen kunnat, ja toimintaa kehitetään aktiivisesti. Itä-Savossa hyvänä esimerkkinä on henkilöstön joustava yhteiskäyttö ikääntyneiden ja terveyspalvelujen välillä.
