Tuomas Pöysti luottaa sote-aikatauluun

Virallinen usko sote-ratkaisun ja itsehallintoalueiden etenemiseen on vahva. Hanketta valmisteleva alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti uskoo, että huhtikuussa on riittävästi valmistelua koossa, jotta asia etenee aikataulun mukaan ja luonnos voidaan lähettää lausunnoille.

Näin Pöysti vakuutti kuntien rahoitusjohtajille pidetyssä taustatilaisuudessa Kuntatalolla perjantaina.

Tilaisuudessa käsiteltiin pääosin rahoitusratkaisua ja verotusta, mutta sivuttiin myös kiinteistöjen siirtoon liittyviä malleja sekä henkilöstön asemaa.

Sote-ratkaisu irrottaa laskennalliset sote-menot kuntataloudesta, summa on yli 17 miljardia euroa. Vastaavasti irrotetaan kuntien taloudesta vastaavat tulot, eli soteen kohdistuvat valtionosuudet, yli viisi miljardia euroa ja kuntien verotuloista soteen käytetyt 12 miljardia euroa.

– Makrotasollahan tämä näyttää helpolta, mutta kun mennään kuntatasolle, vaikeudet alkavat, Pöysti myöntää.

Yhtenä ongelmana ovat sote-menojen suuret erot kuntien välillä. Myös valtionosuuksien merkitys kunnille on hyvin erilainen.

Kiinteistövero sekä jätevero on tarkoitus jättää jatkossakin kuntiin, yhteisöveron kohtaloa mietitään.

Verotusmalleissa vaihtoehtoina on mietitty muun muassa valtion sote-veroa kunnallisen veroasteikon mukaan, tai valtion sote-veron ja maakuntaveron yhdistelmää. Kunnat alentaisivat veroprosenttejaan vastaavasti ja niille säädettäisiin määräaikainen verokatto.

Kaikissa malleissa vaikeudet alkavat siinä vaiheessa, kun niitä yritetään soveltaa käytäntöön. Esimerkiksi maakuntaveron ongelmana on se, että köyhimpien maakuntien ja Uudenmaan välillä on veronkantokyvyssä niin suuret erot, että maakuntaverolla pystyttäisiin keräämään vain alle puolet tarvittavasta rahamäärästä.

Olisi luotava erittäin suuri tasausjärjestelmä, joka murentaisi alueiden vastuuta omasta taloudenhoidosta ja toisaalta verojärjestelmän koordinaatio olisi vaikeaa.

Pöystin mukaan teknisesti maakuntavero olisi mahdollista ottaa käyttöön jo vuonna 2019, jos sellainen linjaus tehdään.

Valtakunnallisten keskusten
toimivuutta epäillään

Kunnissa pelätään ja samalla epäillään hallituksen periaatelinjaukseen sisältyvää valtakunnallista palvelukeskusta ja hankintakeskusta, koska sellaisia on jo olemassa sekä alueellisina että suurimmilla kunnilla ja sairaanhoitopiireillä omansa.

Taloushallinnon puolella toimivat myös muun muassa Taitoa ja KuntaPro.

Myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen esitti, että kannattaisi käyttää jo hyvin toimivia valmiita organisaatioita, kuten esimerkiksi Kuntahankinnat Oy:tä, jonka toiminta on jo käytännössä testattu.

Teksti: Hannu Kataja

Lisää aiheesta: Kuntalehden 13/15 pääkirjoitus: Aikalisä