Valinnanvapauden aikataulu voi yllättää – ”pikayhtiöittämisessä konkurssin mahdollisuus”
Valinnanvapauden siirtymäsäädös aiheuttaa hämmennystä. (Kuva: Ville Miettinen)
Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovalan mukaan tällä viikolla on ”tullut puskista” tieto, että hallituksen nimenomaisena tavoitteena on avata asiakkaiden ilmoittautuminen sote-keskuksien asiakkaiksi jo marraskuussa 2018, vaikka maakunta pystyisi aloittamaan omien sote-keskuksiensa toiminnan vasta vuoden 2021 alusta.
”Murhe liittyy asiakkaiden valinnanvapauden toteuttamisen aikatauluun niin sanotun suoran valinnan osalta. Suora valinta tarkoittaa tulevaa oikeutta valita sote-keskus – eräänlainen sosiaalipalveluilla täydennetty terveyskeskus – riippumatta siitä onko se julkisesti tai yksityisesti omistettu”, Sovala kirjoittaa blogissaan.
Sovala muistuttaa, että hallituksen linjaamassa uudistuksessa maakunnille on annettu kahden vuoden siirtymäaika yhtiöittää sote-keskuksensa. Yhtiöittämisellä haetaan tilannetta, jossa julkiset ja yksityiset palvelutuottajat olisivat samalla viivalla.
Asiakkaiksi kirjautuminen alkaisi marraskuussa 2018, koska valinnanvapauden on määrä tulla voimaan 1.1.2019. Projektisihteeri Tuomas Pöysti vahvisti aikataulun Kuntatalolla sote-johdon tapaamisessa tällä viikolla.
Pöysti ilmoitti myöhemmin Twitterissä, että kyseessä on hallituksen tahto, ei hänen oma tulkintansa.
”Jos suora valinta käynnistyisi vuodenvaihteessa 2018-2019, olisi suuri riski, että nykyisistä terveyskeskuksista muodostettu julkinen sote-keskusverkko ei markkina- ja mielikuvatilanteessa pärjäisi”, Sovala kirjoittaa.
Sovalan mukaan edessä on kolme vaihtoehtoa: 1) hallitus kuulee asiantuntijoita ja suora valinta alkaa vasta kun myös kaikki julkiset sote-keskukset on ehditty perustaa, 2) julkiset sote-yhtiöt perustetaan kiireellä jo ensi vuoden puolivälissä tai 3) nykymuotoiset keskukset jatkavat ja yksityiset keskukset saavat etulyöntiaseman.
”Kakkos- ja kolmosvaihtoehdon välinen ero on käsittääkseni lähinnä markkinaosuuksien uudelleenjaon seurauksissa. Pikayhtiöittämisessä uhkana on maakunnan sote-yhtiön taloudellinen kestokyky ja konkurssin mahdollisuus”, Sovala kirjoittaa.
Maakunnille tulossa
todella kiire
Sovala pitää valinnanvapauden siirtymäsäännöstä lakiesityksessä monimutkaisena.
Niin pitää myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Reformit-yksikön johtava asiantuntija Eeva Nykänen, jonka mukaan siirtymäsäännös jättää paljon tulkinnanvaraa. Se on Nykäsen mukaan niin monitulkintainen, ettei edes voi sanoa, vastaavatko sen perustelut sen sisältöä.
Monitulkintaisuudesta avautuu myös mahdollisuus sille, että valinnanvapaus olisikin voimassa jo vuoden 2019 alussa.
Jos näin käy, ja koska hyväksyminen on edellytys suoran valinnan palvelujen tuottamiselle ja tuottajien korvausjärjestelmä välttämättömyys, tulisi hyväksymisehtojen ja -menettelyn, korvausjärjestelmän ja muiden edellä mainittujen määrittelyjen olla valmiina hyvissä ajoin ennen kesäkuun 2018 loppua – eli vain kolmisen kuukautta maakuntavaltuustojen toimikauden alkamisen.
”Vain siten tuottajilla olisi mahdollisuus ilmoittautua maakunnalle 1.7.2019 lähtien eli laissa vaaditut kuusi kuukautta ennen tuotantovastuun siirtymistä”, Nykänen kirjoittaa.
Nykänen muistuttaa, että tässä tapauksessa maakunnille tulee kiire, josta harvoin seuraa hyvää.
”Valinnanvapausjärjestelmän hallinnointi on uusi ja vaikea tehtävä ja olisi suotavaa, että järjestelmän käynnistäminen voitaisiin tehdä hallitusti ja huolellisesti. Se, että järjestelmän keskeisten toimintaedellytysten tulisi olla määriteltyinä vain kolmisen kuukautta maakuntavaltuustojen toimikauden alkamisen jälkeen, ei tätä mahdollistaisi.”
Markus Sovalan blogi: Ensin tuli supi, sitten hirvi
Eeva Nykäsen blogi: Valinnanvapaus tulee – mutta milloin
Valinnanvapauden aikataulun haasteista aiemmin Kuntalehdessä:
Pöysti: Kaksoislaskutus ulkoistusten yhteydessä pyritään torjumaan
Julkisen sektorin sote-yhtiöille voi tulla kiire
Lue myös:
Valinnanvapaudesta hämmennystä
Soten vaikutusarviointeja täydennetään
Sote-palvelujen saatavuus ei riitä yhdenvertaisuuden perusteeksi
Maakunta- ja muutosjohtajat ärähtivät: Rahoitusvaje uhkaa sote-uudistuksen käynnistystä
Analyysi paljasti sietämättömiä riskejä Uudenmaan maakunnan perustamisessa
Samalla alkavat yritykset ankaran mainoskampanjan ” tule meille, vaikka et olisi sairaskaan”. Muutamassa vuodessa kaikki osaaminen on hävinnyt ja rahat Ceyman-saarille