Valinnanvapauden viilauksia pidetään kosmeettisina Kuntaliitossa ja maakunnissa
Kuva: Seppo Haavisto
Kuntaliiton sote-asioista vastaava varatoimitusjohtaja Hanna Tainio arvioi, että valinnanvapauslakiesityksen peruselementit eivät juuri muuttuneet lausuntojen perusteella.
– Ehkä isoin muutos on, että tuottajakorvausten määräytymistapaan tuotiin lisää kriteerejä joilla koetetaan ottaa paremmin huomioon paljon palveluja tarvitsevat.
Lausuntokierroksella lakiluonnos sai runsaasti kritiikkiä. Yksi kritiikin kärjistä kohdistui siirtymäaikojen puuttumiseen. Tähän tuli Tainion mukaan lähinnä kosmeettinen viilaus, kun sote-keskusten perustamisen takaraja venyi puoli vuotta eteenpäin, heinäkuun alkuun 2019.
– Käytännössä puoli vuotta ei ole juuri mitään, kun jopa kahdesta viiteen vuotta toivottiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tainion mielestä myöskään ns. kermankuorintaan tai integraation vaarantumiseen ei lopullisessa lakiesityksessä ole riittävän tehokkaasti puututtu.
– Kun palvelut hajoavat eri tuottajille, integraatiota on erittäin vaikea toteuttaa siten kuin on tavoitteena. Vaikka hoitoketjuja korostetaan, niiden rakentaminen monituottajamallilla on erittäin vaikeaa.
Samanlaisia näkemyksiä esittävät maakuntien sote-muutosjohtajat.
– Lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset lakipakettiin ovat olleet kosmeettisia, arvioi Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen.
– Vaikuttaa siltä että lait halutaan viedä läpi sellaisena kuin ne periaatteiltaan valmisteltu. Lait saadaan hallituspuolueiden voimin hyväksyttyä, Itkonen arvioi.
Kanta-Hämeen sote-uudistuksen vastuuvalmistelija Jukka Lindberg pettyi lakiesitykseen tehtyihin viilauksiin.
– Lakiin kirjoitetut valuviat ovat siellä edelleen. Siinä on monta ongelmaa, jotka konkretisoituvat maakuntien aloittaessa, Lindberg varoittaa.
Kuntalehden haastattelemista muutosjohtajista suuri osa uskoo lakipaketin menevän eduskunnassa läpi kutakuinkin sellaisenaan. Lindberg on hieman eri linjalla.
– Toivottavasti ei! Riskit ovat suuret, hän sanoo.
Varsinais-Suomen sote-uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo muistuttaa että sote-lakipaketti on ollut teknisesti vaikea ja siihen nähden valmistelu on onnistunut hyvin.
– On kuitenkin todennäköistä, että malli elää ajassa kokemusten jälkeen. Samalla on tiedostettava että lainsäädännön toimeenpano ratkaisee pitkälti sen, miten kokonaisuus toimii.
Keski-Pohjanmaan Soiten toimitusjohtaja Ilkka Luoma jakaa Hanna Tainion huolen lakiesitykseen jääneistä riskeistä.
– Valinnanvapauden edistämisen rinnalla olisi hyvä muistaa tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatiosta. Käytännössä osa Soitessa sote-integraation myötä saavutetuista hyödyistä todennäköisesti menetetään valinnanvapausmallin käyttöönoton myötä, Luoma arvioi.
– Valinnanvapausmalliin liittyy ainakin kaksi haastetta ja riskiä: pikainen tarve organisoida maakuntiin sote-järjestämistoiminta ja riski sote-kustannusten kasvun taittamisen tavoitteen karkaamisesta.
