Valinnanvapaudesta ei ole selkoa – mutta yksimielisyys löytyy
Hallituspuolueissa vallitsee yksmielisyys valinnanvapaudesta, ministerit vakuuttivat. (Kuva: Seppo Haavisto)
Hallitus odotetusti jätti auki soten valinnanvapautta koskevan linjauksen tänään julkistetuissa lakiluonnoksissa. Valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista ei ole vielä selvyyttä.
Jäljellä on edelleen neljä valinnanvapauden päälinjaa, ja niistä ei valita yhtä pelkästään vaan niitä sovelletaan kutakin, kun lopullista linjausta syksyllä tehdään.
Lakiluonnoksia esitelleet ministerit kiistivät vuoron perään, että valinnanvapaus sinänsä olisi vaikea asia.
– Ei ole kahta kysymystä, etteikö valinnanvapauden lainsäädäntö syntyisi. Me olemme siitä yksimielisiä, sanoi valtiovarainministeri Petteri Orpo, kok.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan, kesk., mielestä vaikeus on väärä sana kuvaamaan tilannetta valinnanvapauden ympärillä.
– Tarvitaan tieto siitä, mitkä palvelut soveltuvat ensinnäkin valinnanvapauden piiriin. Toisekseen tarvitaan tietoa siitä, mitkä ovat tavat joilla kyetään toteuttamaan ihmisten tarpeet. Palvelutarvehan on tässä ykkösjuttu.
Rehulan mukaan toistaiseksi ei ole ollut riittävää tietopohjaa, että olisi pystytty tässä vaiheessa tekemään selkeät ratkaisu palveluista, jotka ovat valinnanvapauden piirissä.
– Toisekseen, kun ihmisistä on kyse ja alueet on erilaisia, tulemme tarvitsemaan erilaisia vaihtoehtoja.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntyläkään, ps., ei näe valinnanvapautta vaikeana asiana – sen sijaan siitä linjaaminen vaatii Mäntylän mukaan erityistä tarkkuutta minkä vuoksi maltilla eteneminen on lähinnä vastuullista.
– Esimerkiksi sosiaalipuolella on tiettyjä palveluita, jotka sopivat erittäin huonosti valinnanvapaus-käsitteen alle. Toisaalta pitää muistaa että tämä on myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymys, rahoitukseen liittyvä kysymys, alueellinen kysymys. Eri alueilla Suomessa on erilaiset mahdollisuudet rakentaa valinnanvapautta.
-Olen vakuuttunut, että kun tämä valmistellaan ja käsitellään huolellisesti, tästä on mahdollisuus tehdä erittäin hyvä. Se vaatii, että käytämme siihen aidosti aikaa, Mäntylä sanoi.
Palvelutuotantoon ”tytäryhtiömalli”
Maakunnan oman sote-palvelutoiminnan erottaminen järjestämisestä tapahtuu palvelulaitoksen kautta, Rehula kertoi.
Palvelulaitos vastaa maakunnan omasta toiminnasta ja siinä tarvittavasta yhteistyöstä muiden palveluntuottajien eli yhteistyöyritysten ja kolmannen sektorin kanssa.
– Valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen tuottaminen tapahtuu maakunnan perustaman ja omistaman yhtiön tai yhteisön kautta, Rehula sanoi.
– Nämä muodostavat kokonaisuuden, joka on konserninomainen, voi käyttää sanaa tytäryhtiömalli. Olennaista on, että toiminnallisesti esimerkiksi Eksote, Siun sote tai Soite voivat pysyä sellaisina kuin nyt ovat, mutta palvelutuotannon osalta maakunta aikanaan päättää, montako yritystä tai yhteisöä perustaa ja millä tavalla palvelutuotanto rakennetaan niin että julkinen palvelutoiminta on niin kustannuksiltaan kuin palvelutuotteistuksiltaan läpinäkyvää.
Lisää aiheesta: Sote- ja maakuntauudistusten lakiluonnokset julki
