Valinnanvapausmallin korvauksista ehdotus vuoden loppuun mennessä
Kuva: Ville Miettinen
Osana valinnanvapausuudistusta valmistellaan mallia siitä, miten ennakoidaan, kuinka paljon kukakin tarvitsee hoitoa.
Valinnanvapausmalliin kuuluvista kapitaatiomaksujen kriteereistä valmistuu esitys vuoden loppuun mennessä, sanoo THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen.
– Mutta valmistahan siinä ei tule koskaan. Se on sitten jatkuvaa työtä, kun niitä kehitetään.
Mallia on käyty hakemassa Keski-Euroopasta. Siellä keskustelua käydään Häkkisen mukaan kriteerien hyvyydestä, kun Suomessa huomio kiinnittyi mahdollisiin tietoturvariskeihin.
Kysymys on soten valinnanvapausuudistukseen liittyvästä järjestelmästä, jonka mukaan määräytyy sote-keskuksen kustakin sen asiakkaaksi kirjautuneesta asiakkaasta saama korvaus. Korvauksen rahoittaa suunnitelmien mukaan maakunta valtiolta saamistaan varoista, mutta kustakin henkilöstä maksettavan korvauksen määrittelee KELA.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koko työn tarkoituksena on luoda järjestelmä, jossa maakunnan sote-keskukselle maksama korvaus vastaisi mahdollisimman tarkoin asiakkaasta aiheutuvia kustannuksia. Sen takia halutaan selvittää muuttujia, joiden perusteella voitaisiin ennakoida sote-keskuksen palvelujen tarve ja siten aiheutuvat kustannukset.
Tarkoitus on estää kermankuorinta eli toiminta, jossa sote-keskus voisi valita itselleen kannattavimmat asiakkaat.
Keskustelu keskittyi tietosuojaan
Vaikka keskus olisi velvollinen ottamaan asiakkaikseen kaikki halukkaat, esimerkiksi markkinoinnilla ja asiakaspalvelulla asiakkaita voidaan houkutella sisään ja ulos.
Mutta jos pystytään luomaan järjestelmä, jossa korvaus vastaa kustakin asiakkaasta aiheutuvaa työtä ja kustannuksia, sote-keskuksilla ei ole tarvetta eikä mahdollisuuksia kermankuorintaan.
Julki tullessaan hanke maksatusjärjestelmän kehittämisestä herätti itse asian sisällön sijasta aktiivisen keskustelun tietosuojasta. Riskeiksi nähtiin sekä mallin kehittämisvaiheessa käytettävien tietojen että järjestelmää käytettäessä hallittavien tietojen suojaaminen.
Kriteeristöä valmisteleva THL joutui odottamaan tutkimuslupia, mikä viivästytti työn etenemistä. Häkkinen kertoo, että nyt on tarvittavat luvat saatu.
Mallia muualta
Korvausmallin valmistelijat ovat käyneet kolme viikkoa sitten Saksassa ja Hollannissa tutustumassa vastaaviin järjestelmiin, Häkkinen kertoo.
– Siellä 20 ihmistä tekee jatkuvasti työtä järjestelmän parantamiseksi. Kriteerit tarkistetaan joka vuosi.
Häkkisen tietojen mukaan näissä maissa ei ole käyty keskustelua mahdollisista tietosuojariskeistä.
– Meillähän tämä keskustelu lähti ihan outoon suuntaan. Siellä poliittista keskustelua käydään nimenomaan siitä, että kriteerien pitää olla mahdollisimman hyvät, jotta ne takaavat oikeudenmukaisen tuloksen.
– Siellä sitä työtä on tehty jo 20–30 vuotta. Me olemme vasta aloittamassa.
Valmistelija ei näe tietosuojaongelmia
Häkkisen mukaan valmistelutyössä ei ole mitään tietosuojaongelmia.
– Aineisto on täysin anonyymiä. Meillä on asianmukaiset tutkimusluvat ja toimimme niiden mukaan.
– Se on sitten eri kysymys ja ministeriön, maakuntien ja Kelan asia, miten järjestelmää aikanaan käytetään. Me laadimme vain ehdotuksen, Häkkinen sanoo.
Valmistekutyössä haetaan relevantteja kriteerejä, jotka vaikuttavat oletettavaan palvelujen tarpeeseen ja niiden painoarvoja. Tarkoitus on, että Kelalla on sitten tiedot, joiden perusteella se laskee kustakin ihmisestä sote-keskukselle maksettavan korvauksen.
Tarkoitus on, että tieto on vain Kelassa, eli ihminen itse, sote-keskus tai maakunta ei saisi tietää summaa. Sote-keskus saisi könttäsummana korvauksen kaikista asiakkaistaan.
Kriteerit olisivat kuitenkin julkisia, joten asiakkaalle itselleen ja sote-keskukselle ei ehkä olisi kovin vaikea laskea korvausta ainakin suunnilleen.
Asiasta aikaisemmin ja tarkemmin Kuntalehdessä täällä ja syntyneestä tietoturvakeskustelusta täällä.
