Väliraportti valinnanvapaudesta: Julkisen sektorin kokemukselle kysyntää

Valinnanvapauskokeilun uusi väliraportti kertoo, että lääkäriajan saatavuus on ollut merkittävin syy palveluntuottajan vaihtamiseen. Kokeilu on uuden väliraportin mukaan vaikuttanut yritysten rekrytointeihin. Kokeilussa on käynyt myös ilmi, että asiakas tulee yritykselle kannattavammaksi kun asiakkuus kestää pitempään. Yksityiset toimijat ovat rekrytoinneissa hakeneet julkisen sektorin osaamista.

Valinnanvapauskokeilun uusimmassa väliraportissa on tarkasteltu kuuden eri kokeilualueen sote-keskuskokeiluja. Kokeilut ovat alkaneet vuonna 2017 Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Uudellamaalla, Tampereella ja Ylä-Savossa sekä vuonna 2018 Päijät-Hämeessä.

Merkittävin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on ollut lääkäriajan saatavuus. Suurin syy pysyä julkisen terveysaseman asiakkaana puolestaan on ollut aseman sijainti. Vaihtajien kokonaismäärä on kasvanut kaikilla kokeilualueilla, mutta vaihtojen määrät ovat vähentyneet kokeilujen alkukuukausiin verrattuna.

Vaihtoja tekevät eniten työikäiset, ja naiset useammin kuin miehet. Vaihtajista suurin osa on työsuhteessa tai yrittäjänä. Vaihdon tehneet asiakkaat ovat raportin mukaan olleet tyytyväisiä palveluntuottajaansa.

Palvelun käytössä eroja

Kokeilun aikana erityisesti suuret yritykset ovat palkanneet kokeilun aikana lääkäreitä, joilla on aiempaa työkokemusta julkiselta sektorilta. He tuntevat asiakaskunnan erityispiirteet sekä julkisen toimintakäytännöt, kuten lääkäri-hoitaja-työparityöskentelyn.

Kokeilussa on havaittu sellainen ero, että yksityisellä sektorilla vastaanottokäynnit painottuvat lääkärikäynteihin, mutta julkisilla terveysasemilla hyödynnetään enemmän hoitajakäyntejä.

Myös sosiaaliohjaus on mukana joissain kokeiluissa ja sen roolia sote-keskuksissa on pyritty kirkastamaan.

Kokeilulla ei ollut suurta vaikutusta yksityisten yritysten prosesseihin. Tätä selitetään kokeilun lyhyellä kestolla.

Sen sijaan kokeilutoiminnalla on ollut jonkin verran vaikutusta kokeiluissa mukana olevien julkisten terveysasemien toimintatapoihin. Osassa kokeiluja on otettu terveysasemille rinnakkaiskäyttöön varjobudjetteja, jotka vastaavat yksityisille toimijoille maksettavia korvauksia. Muutamassa kokeilussa on onnistuttu alentamaan kiireettömän lääkäriajan odotusaikaa.

Vaihtaja tulee aluksi kalliiksi

Kokeilujen edetessä on havaittu, että yksityiselle palveluntuottajalle vaihtaneella asiakkaalla on aluksi paljon käyntikertoja vastaanotolla, mutta käyntimäärä vähenee asiakkuuden kuluessa. Näin korvausmallin kannattavuus palveluntuottajalle kasvaa ajan kuluessa.

Kuukausitasolla lasketun käyntikohtaisen kapitaatiokorvauksen määrä yksityisille tuottajille on vaihdellut huomattavasti kokeilun aikana. Vaihteluväli on suurempi erityisesti pienemmillä toimijoilla.

Vaihtajien määrä tasaantunut

Vaihtajien kokonaismäärä kasvaa edelleen, mutta vaihtajien määrä on tasaantunut. Syyskuun lopussa vaihdon tehneiden osuus vaihtelee kokeilualueilla 3,7 ja 19,5 prosentin välillä. Uudelleen vaihtojen määrät ja erityisesti useamman kuin kerran tehdyt uudelleen vaihdot ovat pysyneet vähäisinä. Asiakkaat olisivat halutessaan ehtineet vaihtaa tuottajaa useamman kerran myös alueilla, joilla vaihto on mahdollista tehdä kuuden kuukauden välein. Esimerkiksi runsas palveluntuottajien määrä ei vaikuta lisäävän vaihtoja.

Kannattavuus heikkoa

Yksityiset palveluntuottajat arvioivat kokeilujen liiketaloudellisen kannattavuuden toistaiseksi heikoksi. Ne olisivat toivoneet pidempiä kokeiluja ja laajempia väestöpohjia, jotta kokeilut olisivat kannattavampia ja toimintaa olisi ehditty kehittää.

Pihlajalinna vetäytyikin aiemmin tänä vuonna Jyväskylän kokeilusta juuri heikon kannattavuuden takia.

Väliraportin mukaan kokeilussa on vallinnut hyvä ja avoin yhteistyö palvelujen järjestäjien ja tuottajien kesken.

Ei läheteryntäystä

Yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä on pieniä eroja lähetemäärissä, mutta ei selkeitä kehityskulkuja kokeilun aikana. Kokeiluun osallistuvien julkisten asemien lähetemäärät suhteessa tehtyihin lääkärikäynteihin ovat kuitenkin olleet läpi kokeilun hieman korkeampia kuin yksityisten toimijoiden lähetemäärät.

Pelko runsaasta yksityisen sektorin runsaasta lähetemäärästä on ollut yksi valinnanvapausmallin epäilijöiden perustelu.

Tietojärjestelmien runsaus on aiheuttanut tuottajille haasteita läpi kokeilujen. Monien järjestelmien rinnakkainen käyttö aiheuttaa ylimääräistä työtä ja sekä viivettä esimerkiksi erikoisairaanhoidon tietojen siirtymisessä.

Väliraportti kokonaisuudessaan on luettavissa alueuudistuksen sivulla. Tiivistelmään voi perehtyä täällä, ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon, kesk., kolumniin asiasta täällä.