Valvira huolestui kiireettömän erikoissairaanhoidon jonoista ja aloittaa valvonnan – selvityspyyntö 16 alueelle ja HUS-yhtymälle
Kuva: Pekka Moliis
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on aloittanut kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn valvonnan kuudellatoista hyvinvointialueella ja HUS-yhtymässä. Näiden tulee toimittaa Valviralle kattavat selvitykset ja seurantatiedot hoitoon pääsyn elokuun lopun tilanteesta 22.9.2023 mennessä.
Syynä valvonnan aloittamiselle ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämät tiedot, joiden perusteella kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn tilanne on jatkunut vaikeana.
Kaikilla hyvinvointialueilla ja HUS-yhtymässä on potilaita, jotka ovat odottaneet hoitoa terveydenhuoltolaissa säädettyjä enimmäisaikoja pidempään.
– Osassa hyvinvointialueita tilanne on erittäin vakava, ja pitkään hoitoa odottaneiden potilaiden tilanne hyvin huolestuttava, Valvira tiedottaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvityspyynnön ovat saaneet HUS-yhtymä sekä Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.
Valvira ei lähettänyt selvityspyyntöä Etelä-Karjalan, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan sekä Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle.
Etelä-Karjalan tilanne parhaimpia
THL:n keväisen selvityksen mukaan Etelä-Karjalassa yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden osuus hyvinvointialueiden sairaaloihin odottavista maan pienin.
– Erityisesti leikkausjonoja tarkkaillaan jatkuvasti ja niiden pidentyessä aloitetaan toimenpiteet, kuten esimerkiksi lisätöiden tekeminen. Pitkäjänteisellä, sinnikkäällä ja aktiivisella työllä jonoja on saatu pidettyä riittävän lyhyinä, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimialuejohtaja Juhani Grönlund sanoo tiedotteessa.
– Leikkaushoitojonossa olleiden määrä ja keskimääräinen leikkaukseen pääsyaika, 88–89 vuorokautta, ovat Etelä-Karjalassa pysyneet samoina likimain koko alkuvuoden ajan.
– Kesäaika vähentää leikkaustoimintaa ja jonot saattavat tästä hieman pidentyä. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja teemme tarvittavia toimenpiteitä, jotta tilanne saadaan pidettyä jatkossakin hyvänä, kertoo Juhani Grönlund.
Erot odotusajoissa vaihtelevat alueittain ja aloittain
Terveydenhuoltolain mukaan erikoisairaanhoidon osalta hoidon tarpeen arviointi ja siihen liittyvät tutkimukset on aloitettava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta hoitoyksikköön. Hoitopäätös on tehtävä kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta, ja hoito, esimerkiksi leikkaus, toteutettava puolen vuoden aikana hoitopäätöksestä.
THL:n tietojen mukaan huhtikuun 2023 lopussa yli 168 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueilla, mikä on lähes 15 000 potilasta enemmän kuin tammikuussa 2023.
Jonottaneista 12,5 prosenttia eli yli 21 000 potilasta oli odottanut hoitoonpääsyä pitkään eli yli puoli vuotta. Tammikuun 2023 lopussa yli puoli vuotta odottaneita potilaita oli reilut 18 000.
THL:n mukaan erot odotusajoissa vaihtelevat sekä hyvinvointialueittain että erikoisaloittain. Potilaat odottivat huhtikuussa 2023 kiireetöntä erikoissairaanhoitoa sairaanhoitopiirien sairaaloihin keskimäärin 50 vuorokautta.
Huhtikuussa 2023 pisin odotusaika oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, mikä käsittää kaikki Uudenmaan hyvinvointialueet (mediaani 103 vrk) ja lyhyin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (mediaani 35 vrk).
Huhtikuun 2023 lopussa yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus oli suurin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (20,6 %) ja pienin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (1,6 %).
Alla kuva jonoista alueittain vuoden 2023 neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Kuva THL:n tiedotteesta.
