Vanhuspalvelujen lakiluonnos: Hoiva-avustajat mukaan henkilöstömitoitukseen, siirtymäaika vuoteen 2023 asti
Kuva: Ville Miettinen
Vanhusten pitkäaikaisen tehostetun palvelun palveluasumisen ja laitoshoidon henkilöstömitoitukseen 0,7 laskettaisiin mukaa välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lakiluonnoksen mukaan.
STM:n mukaan välitöntä asiakastyötä on esimerkiksi asiakkaiden perustarpeisiin vastaaminen, hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät. Välitöntä asiakastyötä on myös asiakkaan asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen sekä liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukeminen.
– Ilman vahvaa hoitoisuuden määrittelyä mitoituksesta 0,7 saattaisi tulla sekä minimi että maksimi. Nyt siitä tulee minimi, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., perusteli mitoituksen kirjaamista lakiin STM:n tiedotustilaisuudessa.
Siivoojia ja kiinteistöavustajia ei saisi laskea mukaan henkilöstömitoitukseen. Sen sijaan hoiva-avustajat lasketaan jatkossa osaksi vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta.
Hoiva-avustajat mahdollistavat sen, että hoiva- ja hoitotyön ammattilaiset voivat käyttää työaikansa tehokkaammin varsinaiseen vanhusten hoitoon, muistuttaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.
– Hoiva-avustajat tukevat vanhuksia muun muassa ulkoilussa, viettävät aikaa heidän kanssaan ja auttavat ruokailuissa sekä hygienian hoitamisessa, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo tiedotteessa.
Hoiva-avustajat eivät voi osallistua lääkehoitoon ilman lisäkoulutusta eivätkä he voi olla yksin työvuorossa. Näin varmistetaan, että heillä ei voida korvata pidemmälle koulutettua henkilökuntaa.
– Tosiasiassa välitön työ on sisältänyt aika merkittävän määrän välillistä tukityötä, Kiuru muistutti nykytilanteesta.
Toteutuneella henkilöstömitoituksella tarkoitettaisiin todellista, toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kyseisenä ajankohtana olevien asiakkaiden määrään.
Työnantajan yleisenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että työntekijöiden osaaminen vastaa työn vaatimuksia ja työntekijäryhmien työnjako vastaa asiakkaiden ja toiminnan tarpeita.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2020, ja mitoitus koskee kaikkia yksiköitä 1.4.2023 alkaen. Siirtymäaikana mitoituksen voisi alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Mitoituksen pitäisi kuitenkin olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
KT: Kustannusten rahoitus on turvattava
Mitoituksen laskennan muutoksen vuoksi tukipalveluhenkilöstön lisätarpeesta aiheutuu lisäksi 23 miljoonan euron kustannus. Esityksestä koituu toteutuessaan myös muita lisäkustannuksia. Näitä kertyy esimerkiksi koulutuspaikkojen lisäämisestä sekä mitoituksen toteutumisen seurannasta.
KT Kuntatyönantajat pitää lakiluonnoksessa myönteisenä erityisesti sitä, että vanhustenhoidon hoivamitoitukseen luettavien työntekijöiden piiriä ei lähtökohtaisesti kiristetä ja että myös hoiva-avustajat luetaan siihen mukaan.
KT:n mukaan lakimuutoksesta koituvat todelliset lisäkustannukset pitää korvata kunnille sataprosenttisesti. Tämän hetken arvion mukaan jo pelkästään henkilöstömitoituksen nostamisesta aiheutuvat työvoimakustannukset ovat vuosittain noin 233 miljoonaa euroa, sillä palveluihin tarvitaan sijaiset mukaan lukien 5 300 henkilöä lisää, KT muistuttaa tiedotteessa.
– Kunta-ala ei ole toivonut sitovaa mitoitusta, vaan on toivottu, että palvelujen kehitys olisi voitu hoitaa toisella tavalla, KT:n markkinalakimies Mirja-Maija Tossavainen muistutti puheenvuorossaan STM:n tiedotustilaisuudessa.
Tehy: Työn houkuttelevuus lisääntyy
Ammattiliitto Tehyssä uskotaan, että uudistus vähentää koulutetun hoitohenkilöstön työkuormitusta ja lisää vanhustyön vetovoimaa., kun se poistaa hoitajilta merkittävästi siivoukseen, pyykinpesuun ja ruuanlaittoon liittyviä tehtäviä.
– Uudistus selkeyttää myös valvovien viranomaisten työtä, sillä henkilöstömitoitukseen tuleva kansallinen laskentakaava mahdollistaa henkilöstömitoituksen seuraamisen yhtenäisesti koko Suomessa.
Kiuru korosti puheenvuorossaan myös viestiä työn arvostuksesta.
– Halutaan parantaa vanhuspalveluita, tehdä selkeitä muutoksia, palauttaa tuottamus näiden palveluiden tulevaisuuteen.
Lausuntokierros
Lakiluonnos laitetaan lausuntokierrokselle ruotsinnoksen valmistuttua.
– Työ jatkuu ison kenttäkierroksen jälkeen maaliin asti, Kiuru sanoi.
Eduskuntaan lakiesitys on tarkoitus saada syysistuntokauden lopussa, Kiuru sanoi.
– Voimaantulo vaatii myös sen, että ensi vuonna jo reilut 90 yksikköä, jotka menevät alle nykyisen laatusuosituksen [mitoitus 0,5], eivät voi enää sitä tehdä, koska lain rikkominen siirtymäajalla ei ole mahdollista.
– Kysymys on isosta ja merkittävästä panostuksesta, Kiuru viittasi uudistuksen budjetointiin ja kertoi hallituspuolueiden nyt alkavan perehtyä yksityiskohtiin.
Rahaa on löydyttävä siihen, että vanhukset saavat inhimillisen hoidon ja palvelut, jotka heille on luvattu. Myös hoitajien on saatava työolot, joissa työn tekeminen on mahdollista. Vanhuspalvelulakia ja Työturvallisuuslakia ei voida loputtomasti rikkoa.