Vantaa ja Kerava hakemassa ensimmäisenä hyvinvointialueena lisärahoitusta ministeriöltä – Professorin arvion mukaan Vantaa–Kerava saa 60–85 miljoonaa euroa liian vähän rahoitusta vuosittain
Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite vuoteen 2026 on monille alueille käytännössä tehtävä, jota ei voi saavuttaa, Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö sanoi jo tammikuun Valiokunta-podcastissa. Nyt alue on hakemassa lisärahoitusta sen lisäksi, että se toteuttaa 300 miljoonan euron suuruisen tuottavuusohjelman. Kuva: Marko Pekkanen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallitukselle esitetään tiistain 14.5. kokouksessa lisärahoituksen hakemista hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialue on perjantaina julkaisemansa tiedotteen mukaan joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi, koska kunnista siirtynyt rahoitus ei ole riittänyt.
Jo hallitus hyväksyy esityksen, Vantaa ja Kerava on ensmmäinen hyvinvointialue, joka hakee lisärahoitusta.
Muilta alueilta ei tällaisia hakemuksia ole tullut, vahvistaa valtiovarainminsiteriön hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen Kuntalehdelle.
Hyvinvointialueiden rahoituslain mukaan lisärahoitusta on mahdollista saada, jos rahoituksen taso vaarantuu niin että perustuslain mukaisten sote- tai pelastuspalvelujen järjestäminen on uhattuna.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallitukselle esitetään, että alue hakee valtiolta rahoituslain 11 § mukaista lisärahoitusta riittävien peruspalveluiden turvaamiseen 74 miljoonaa euroa vuodelle 2024 ja 74 miljoonaa euroa vuodelle 2025.
– Perustuslain laillisuusperiaatteen mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Budjettirajoitteella ei tule voida rajoittaa lakisääteisten palveluiden saatavuutta, ja hyvinvointialueen viranhaltijoilla on virkavelvollisuus turvata lakisääteiset palvelut, tiedotteessa perustellaan hakemusta.
Hallituksen esityslistan mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on aloittanut toimintansa voimakkaasti alijäämäisenä.
– Vuoden 2023 alijäämä hyvinvointialueen tilinpäätöksessä oli 104 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 talousarvio on laadittu realistisen talousennusteen pohjalta myös noin 100 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Nämä alijäämät ovat syntyneet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tarpeesta järjestää alueensa asukkaille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Merkittäviä syitä alijäämien syntymiseen ovat olleet puutteellisesti lakisääteisiin tehtäviin siirtynyt rahoitus sekä erittäin niukasti mitoitettu toiminta ja talous Vantaan ja Keravan kaupunkien vastuilla olleissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimen palveluissa, esittelytekstissä todetaan.
Hyvinvointialueen mukaan se ei olisi voinut tuottaa perustuslain mukaisia riittäviä palveluita tai ylipäätään sisältölakien mukaisia palveluita vantaalaisille ja keravalaisille hyvinvointialueen asukkaille.
– Puutteellisesti ja niukasti siirtynyt pohjarahoitus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle vaikeuttaa suoraan hyvinvointialueen mahdollisuuksiin tarjota asukkailleen riittäväksi katsottuja palveluita, esittelytekstissä todetaan
Hyvinvointialueiden on lain mukaan katettava alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämän vaatimuksen ja lain edellyttämän palvelutason yhteen sovittaminen on koettu monilla alueilla erittäin haastavaksi.
– Alijäämien kattamiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä jouduttaisiin tekemään kohtuuttomia ja lainvastaisia säästötoimia, Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö taustoittaa rahoitushakemusta tiedotteessa.
”Ei kohtele oikeudenmukaisesti”
Yhtenä perusteluna hakemukselle on myös Aalto-yliopiston professorin Teemu Malmin laatima lausunto rahoituksen suuruudesta sosiaalipalveluissa Vantaan ja keravan hyvinvointialueella.
Malmi on tehnyt hyvinvointialueen pyynnöstä sosiaalihuollon palvelutarpeen osalta selvityksen rahoitusmallista. Selvityksen perusteella alueiden rahoitusmalli kohtelee epäoikeudenmukaisesti juuri Vantaan ja Keravan aluetta. Selvityksessä arvioidaan, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue saa 60–85 miljoonaa euroa liian vähän rahoitusta vuosittain. Oikeudenmukaisempi rahanjako hyvinvointialueiden välillä mahdollistaisi yhdenvertaiset peruspalvelut kaikille.
Malmi on lausuntoaan varten tarkastellut THL:n indikaattorien pohjalta sosiaalihuollon neljää eri palvelualaa: 1) lasten, nuorten ja perheiden palveluja, 2) työikäisten sosiaalipalveluja ja työllistymistä tukevia palveluja, 3) päihdepalveluja ja 4) vammaisten palveluja.
Tarkoituksena on ollut osoittaa, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaalihuollon todellinen palvelutarve on huomattavasti koko maan keskiarvoa korkeampi.
– Tarkastelun pohjalta on vaikea ymmärtää, miksi VAKE:n [Vantaan ja Keravan hyvinvointialue] kerroin sosiaalihuollossa on maan kolmanneksi alhaisin. Ainoa selitys tälle lienee se, että mallissa käytetyt sairausdiagnoosit eivät es8moi kovinkaan hyvin sosiaalihuollon palvelutarvetta. Jos palvelutarve THL:n sotekuvaindikaattoreiden valossa on VAKE:ssa selvästi maan keskiarvoa suurempi, ja selväs8 suurempi kuin kertoimella 1,1 rahaa saava Etelä-Pohjanmaa, on todennäköistä, e/ä VAKE kärsii nykyisen mallin puu/eiden takia kymmenien miljoonien eurojen vajauksesta rahoituksessa, Malmi päättelee lausunnossaan.
–On selvää, että jos yhden alueen rahoitus kasvaa, se laskee jollain muulla alueella. Mu/a rahoituksen oikeudenmukainen jakautuminen aidon tarpeen perusteella, on se, mihin rahojen jaossa tulisi pyrkiä. Nyt näyttää siltä, että raha jakautuu pitkäl8 sairastavuuden perusteella niin terveydenhuollon, vanhusten huollon kuin sosiaalihuollon kohdalla. Sosiaalihuollon malliin olisi käytettävissä THL:ssä jo olemassa olevia indikaattoreita. Esimerkiksi toimeentulotuen saajien määriä voitaisiin hyvin hyödyntää sosiaalihuollon rahoitusmallissa, koska hyvinvointialueet eivät voi näitä päätöksiä itse tehdä, Malmi lausuu.
– Rahoitusmalli ei kohtele aluettamme oikeudenmukaisesti, sanoo myös hyvinvointialuejohtaja Aronkytö.
– Haluamme toimia vastuullisesti ja varmistaa Vantaan ja Keravan asukkaille riittävät peruspalvelut alueemme erityisyydestä riippumatta. Esitämme siksi aluehallitukselle lisärahoituksen hakemista omien sopeuttamistoimiemme lisäksi.
Lisärahoitus ei ole suinkaan ainoa toimenpide talouden kuntoon saattamiseksi hyvinvointialueella. Sopeutusohjelmalla aiotaan lisätä tuottavuutta 300 miljoonaa eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä aluevaltuuston juuri hyväksymän uudistusohjelman avulla. Ohjelmassa painottuu toiminnan uudistaminen kestävällä tavalla.
Timo Aronkytö arvioi jo tammikuun Valiokunta-podcastissa, että Vantaalla ja Keravalla voi olla edessään lisärahoituksen hakeminen:
