Vastaanottokeskuksia Ukrainasta pakeneville perustetaan nopealla tahdilla ympäri maata

Maahanmuuttoviraston mukaan uusia vastaanottokeskuksia avataan lähiaikoina useilla paikkakunilla ympäri maata, koska Ukrainasta sotaa pakenevien ihmisten majoitustarve on kasvanut.

Tällä viikolla toimintansa ovat aloittaneet uudet vastaanottokeskukset ainakin Espoossa (500 paikkaa), Seinäjoella (200 paikkaa) ja Lahdessa (50 paikkaa).

Vastaanottokeskusten lisäksi Maahanmuuttovirasto voi perustaa yksityismajoituksen palvelupisteitä, josta itse majoituksensa järjestävät turvapaikan tai tilapäisen suojelun hakijat saavat vastaanottopalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut ja vastaanottorahan. Suuri osa Ukrainasta paenneista on majoittunut yksityismajoitukseen.

Osa uusista vastaanottokeskuksista on jo toiminnassa olevien vastaanottokeskusten sivutoimipisteitä. Maahanmuuttovirasto jatkaa myös vastaanottokeskuspaikkojen lisäämistä jo toiminnassa oleviin vastaanottokeskuksiin.

Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset.

Suomi myöntää tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EU käyttää tilapäisen suojelun direktiiviä. Myöskään Suomessa ei ole aiemmin myönnetty tilapäisen suojelun oleskelulupia.

Tilapäistä suojelua voidaan myöntää huomattavasti nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä.

– On tärkeää, että EU:ssa on reagoitu nopeasti Ukrainasta paenneiden suureen määrään. Tilapäinen suojelu on inhimillinen ratkaisu sotaa paenneille ukrainalaisille ja varmistaa myös sitä, että EU-maiden turvapaikkajärjestelmät eivät kuormitu Ukrainasta paenneiden turvapaikkahakemusten käsittelystä, sanoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

– Päätös varmistaa myös sitä, että muiden kansainvälistä suojelua hakevien turvapaikkahakemusten käsittely ei viivästy, sanoo Lehtinen.

Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta

Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijan kohdalla.

Kuten turvapaikanhakijakin, tilapäistä suojelua saava voi asua vastaanottokeskuksessa tai järjestää majoituksensa itse, jolloin sitä kutsutaan yksityismajoitukseksi. Hänellä on oikeus tarvittaessa erilaisiin vastaanottopalveluihin, kuten terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja vastaanottorahaan. Tilapäiseen suojeluun liittyy myös oikeus työskennellä, kun lupa on myönnetty.

Ensimmäinen tilapäisen suojelun oleskelulupa myönnetään enintään vuodeksi. EU:n neuvoston päätöksen mukaan tilapäisen suojelun oleskelulupia voidaan myöntää 4.3.2023 asti, mutta EU voi tarvittaessa pidentää ajanjaksoa.

Tilapäistä suojelua saavien määrää ei voi vielä ennakoida

Tilapäistä suojelun saavien ukrainalaisten määrää Suomessa ei voi toistaiseksi ennakoida. Toistaiseksi vain pieni osa Ukrainasta paenneista on tullut Suomeen. Suomi ei välttämättä ole ensisijainen maa, ellei ihmisellä ole ennestään kontakteja täällä, kuten sukulaisia tai työpaikka. Tilannetta seurataan tiiviisti viranomaisyhteistyössä.

Ukrainalaiset jättivät tiistaina 332 turvapaikkahakemusta Suomessa. Tänä vuonna Ukrainan kansalaiset ovat jättäneet yhteensä 1 326 turvapaikkahakemusta. (Tilanne 9.3.2022) Turvapaikkaa jo hakeneita ohjataan hakemaan tilapäistä suojelua.

Kaikki Suomeen saapuneet ukrainalaiset eivät ole hakeneet turvapaikkaa. Ukrainalaiset voivat oleskella Suomessa viisumivapaasti kolmen kuukauden ajan. Heillä voi olla myös jokin muu oleskeluluvan peruste, kuten työpaikka tai perheenjäsen Suomessa.

Ukrainasta pakenevia varten perustettavaksi päätetyt vastaanottokeskukset:

• Joensuun vastaanottokeskus, Suomen Punainen Risti (SPR), 200 paikkaa. Toiminta alkaa 4.4.2022 mennessä.
• Joensuun vastaanottokeskuksen yksityismajoituksen palvelupiste, SPR, 200 paikkaa. Toiminta alkaa 4.4.2022 mennessä.
• Kemin vastaanottokeskus, Rovaniemen vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, SPR, 150 paikkaa. Toiminta alkaa 25.3.2022 mennessä.
• Kemijärven vastaanottokeskus, Rovaniemen vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, SPR, 300 paikkaa. Toiminta alkaa 31.3.2022 mennessä.
• Kuopion vastaanottokeskus, Setlementti Puijola, 200 paikkaa. Toiminta alkaa 31.3.2022 mennessä.
• Kuopion vastaanottokeskuksen yksityismajoituksen palvelupiste. Setlementti Puijola. Toiminta alkaa 31.3.2022 mennessä.
• Lahden vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, SPR, 50 paikkaa. Toiminta alkaa 18.3.2022 mennessä.
• Lahden vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, Nastolan haja-asunnot, SPR, 230 paikkaa. Toiminta alkaa 31.3.2022 mennessä.
• Mikkelin vastaanottokeskuksen Pieksämäen sivutoimipiste, SPR, 150 paikkaa. Toiminta alkaa heti.
• Mikkelin vastaanottokeskuksen Ristiinan sivutoimipiste, SPR, 200 paikkaa. Toiminta alkaa 25.3.2022 mennessä.
• Mikkelin vastaanottokeskuksen Savonlinnan sivutoimipiste, SPR, 50 paikkaa. Toiminta alkaa 25.3.2022 mennessä.
• Porin vastaanottokeskus, sivutoimipiste, SPR, 200 paikkaa. Toiminta alkaa 21.3.2022 mennessä.
• Rovaniemen vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, Metsäruusun hätämajoitusyksikkö, SPR, 140 paikkaa. Toiminta alkaa 21.3.2022 mennessä.
• Turun Pansion vastaanottokeskus, sivutoimipiste, SPR, 70 paikkaa. Toiminta alkaa 21.3.2022 mennessä.
• Espoon vastaanottokeskus, Luona Oy, 500 paikkaa. Toiminta alkaa 16.3.2022.
• Espoon vastaanottokeskuksen yksityismajoituksen palvelupiste, Luona Oy. Toiminta alkaa pian.
• Seinäjoen vastaanottokeskus, SPR, 200 paikkaa. Toiminnan alkamisesta sovitaan erikseen.
• Seinäjoen vastaanottokeskuksen yksityismajoituksen palvelupiste, SPR. Toiminta alkaa 17.3.2022 mennessä.
• Rovaniemen vastaanottokeskuksen Kemin yksityismajoituksen palvelupiste, SPR. Toiminta alkaa 22.3.2022 mennessä.

Lue myös Kuntaliiton kokoama tietopaketti kunnille Ukrainan sodan vaikutuksista