Arkistokuva: Seppo Haavisto
Oppositio syytti hallituksen sote-esitystä muun muassa siitä, että se jättää yksityisille hoivapalvelujen tarjoajille liian väljät toimintakriteerit. Eduskunta äänestää opposition vanhusten palveluista jättämästä välikysymyksestä perjantaina.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., muistutti eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona, että hoitajamitoituksen saaminen lakiin ei käy kädenkäänteessä jo pelkästään hyvän lainvalmistelun vaatimuksen takia.

Oppositiosta on vaadittu vanhusten laitoshoidon hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin pikatahtiin, vielä tämän hallituskauden aikana.

Kuntien itsehallinto merkitsee, että kuntia on kuultava heitä koskevissa asioissa, kun kunnille laitetaan uusia velvoitteita, Vehviläinen muistutti.

– Ja kun kustannusarviot ovat vaihdelleet 54 miljoonan ja 300 miljoonan euron välillä, niin jokainen ymmärtää, että sitovan hoitajamitoituksen arviointi vaatii kunnollista kustannusarviointia.

Lisäksi Vehviläinen viittasi kuntien vastuuseen palvelujen ulkoistamisessa. Yksityisten hoivayritysten toimintaa on kritisoitu voitontavoittelusta hoidon laadun kustannuksella. Vehviläinen muistutti, että ikääntyneiden palveluiden ulkoistuksista ovat vastuussa nimenomaan kunnat, ja luki esimerkkejä suurten kaupunkien ulkoistuksista, ulkopuolisten ostojen osuus ikääntyneiden palveluissa.

– Täällä on muun muassa Vantaa 54 prosenttia, Espoo 53 prosenttia, Kotka 43,5 prosenttia, Tampere 42,5 prosenttia ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan [Krista Kiuru, sd.] kotikaupunki Pori 38 prosenttia. Näistä päätöksistä vastaavat kuntapäättäjät. He ovat tehneet päätöksiä, että ulkoistetaan. En arvostele kuntia, mutta pitää muistaa että kunnalla on valvontavastuu, että ei tapahdu laiminlyöntejä.

– Jatkossa kun maakunta tulee, ei pidä paikkaansa että vain omavalvonta lisääntyy. Jatkossa maakunta vahvempana järjestäjänä saa lähes samat valvojaoikeudet siihen, että pystyy jopa katkaisemaan ja lopettamaan toiminnan, jos toiminta ei ole asianmukaista, Vehviläinen painotti sote-uudistuksen etuja.

Sairauslomalla ollutta pääministeri Juha Sipilää, kesk., sijaistanut valtiovarainministeri Petteri Orpo, kok., puolestaan arvioi kuntien epäonnistuneen lakisääteisessä tehtävässään järjestää palvelut vanhuksille.

– Valitettavasti kunnat ovat epäonnistuneet tässä tehtävässä, Orpo sanoi.

– Kunnat ovat liian heikkoja, liian vähän osaamista, liian vähän kykyä nykyisessä järjestelmässä vastustaa sitä että kunnat joutuvat ulkoistamaan palveluitaan. Jota, niin kuin täällä on todettu, on tehty useissa useissa Suomen kunnissa kaikkien puolueiden toimesta, Orpo sanoi piti kuntien epäonnistumista osoituksena siitä, että sote-uudistus on välttämätön.

Kuntaliitto ei kannata hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Kuntaliiton toimitusjohtaja Hanna Tainio totesi keskiviikkona Kunta.tv:n haastattelussa, että hoitajamitoitus 0,7 merkitsisi noin 3 000 hoitajan lisätarvetta. Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat ovat arvioineen mitoituksen tuovan 200–250 miljoonan euron lisäkustannukset.

– Hoidettavien hoitoisuusaste vaihtelee paljon. On asiakkaita joille 0,5 riittäisi, on niitäkin joilla pitää olla 1,2. Siksi olemme katsoneet, että ei pitäisi kirjata yhtä tiukkaa lukua.

Tainion mukaan tekemistä on paljon mm. siinä, miten alan houkuttelevuutta niin opintoihin hakeutuvien kuin työntekijöiden silmissä saadaan nousuun. Tämä oli yksi 25:stä toimenpiteestä, jotka perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon, kesk., pyöreän pöydän keskustelussa kirjattiin muistioon ja jonka eteen niin julkisen kuin yksityisen sektorin edustajat lupasivat työskennellä.

Katso Hanna Tainion haastattelu Kunta.tv:stä:

HUSin toimitusjohtajana vuodenvaihteessa lopettanut Aki Lindén arvioi viestipalvelu Twitterissä, että ”70 % päättäjistä ja 99 % väestöstä luulee hoitajamitoituksen 0,5 tarkoittavan sitä, että hoivakodissa on koko ajan paikalla yksi hoitaja kahta vanhusta kohden. Näin ei todellakaan ole, kaukana siitä.”

– Vanhusten hoivan henkilömitoitus 0,5 tarkoittaa 28 paikan yksikössä 14 hoitajaa, josta viikon 168 tunnin aikana riittää päivävuoroon 4, iltavuoroon 3 ja yövuoroon 2. 0,7 nostaisi päivävuoron kuuteen ja iltavuoron viiteen, Lindén kirjoitti.

Oppositio: “Valtionosuuksia supistettu” – Hallitus: “Kuntien talous vahvistunut”

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, SDP:n Sanna Marin totesi puheenvuorossaan, että lainsäätäjän pitää käyttää lainsäädäntövaltaa, kun suositukset osoittautuvat riittämättömiksi ja niitä on törkeällä tavalla rikottu.

– Pelkkä puhe ja lupaukset tilanteen parantumisesta ei enää riitä. Lailla on varmistettava, että ikäihmisten hoito toteutuu ihmisarvoisella tavalla, Marin sanoi.

Tilanteen parantamiseksi välikysymyksessä vaadittiin mm. hankintalain uudistamista niin, että sote-hankinnoissa painotetaan vahvemmin laatua,  ja että laatukriteerien huomioon ottaminen olisi pakollista kaikissa sote-hankinnoissa.

“Kilpailutusten kynnysarvo tulisi nostaa direktiivin sallimaan maksimiin. Ulkoistamissopimuksiin tulee sisällyttää määräykset sopimussanktioista koskien kaikkia sopimuksen rikkomuksia, niin että rikkomukset ja puutteet johtavat sanktioihin huomattavasti nykyistä nopeammin ja tehokkaammin. Poissulkusäännöksiä on vahvistettava niin, että hankintaa tehtäessä on oikeus ja tarvittaessa myös velvollisuus sulkea nykyistä helpommin pois väärinkäytöksiin syyllistyneet tarjoajat”, välikysymyksessä esitettiin.

Hallituksen mukaan hankintalaki on oikein käytettynä mainettaan parempi.

“Hankintalaissa on huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden erityispiirteet ja näitä hankittaessa on otettava huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen ja saatavuuteen sekä eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin liittyvät tekijät. Pelkän hinnan käyttäminen vertailuperusteena edellyttää aina erillisiä perusteluja. Palveluja ostaessaan kunnan on syytä muistaa, että sillä säilyy aina vastuu kuntalaistensa palveluista”, hallitus vastasi.

Välikysymyksessä muistutettiin, että Kuntaliiton arvion mukaan tämän hallituskauden päätökset ovat supistaneet kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 850 miljoonalla eurolla.

”Säästöjen sijaan hallituksella olisi mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa. Vanhustenhoidon tilanteen korjaaminen ei voi jäädä odottamaan tulevaisuuden sote-ratkaisua. Ikääntyneiden ihmisten palvelutarpeisiin tulee vastata oikea-aikaisesti. Vanhuspalveluiden tasoa tulee parantaa uusia toimintatapoja ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Saattohoito on pantava kuntoon. Varsinaista hoitotyötä tekemässä on oltava riittävä määrä henkilöstöä. Riittävä, hoitoisuuden huomioiva hoitajamitoitus on kirjattava vanhuspalvelulakiin ja laatusuositukseen. Henkilöstömitoituksen toteutuminen on turvattava sanktioilla. Ikääntyneen oikeus saada hoitoa ja hoivaa on turvattava maamme virallisilla kielillä”, välikysymyksessä listattiin.

Hallituksen vastauksesta kävi ilmi päinvastainen käsitys kuntien taloudellisesta asemasta:

– Kuntien taloudellinen asema on vahvistunut ja mahdollisuudet hoitaa vanhuksia hyvin ovat parantuneet. Siitä huolimatta laiminlyönneiltä ei ole vältytty, hallitus vastasi.

Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina 8. helmikuuta.

Lue myös:

Pääministeri Sipilä: “Hallitus ei ole leikannut kunnilta yhtään” – Kuntaliiton Lehtonen: “Hallitus on leikannut ovelasti, mutkien kautta”

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo kiisti valtionosuuksien leikkaukset – “Indeksi on jäädytetty, mutta se ei ole raju leikkaus”

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. “Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”. Tämä sopisi tilanteeseen paremmin neuvoksi kuin – näköjään hallituksen omaksuma vanha neuvo – “esivallan pelko on viisauden alku”. Enää ei kansalaisiin uppoa epätodet väittämät, kun laskelmilla on osoitettavissa selvästi kuntiin kohdistuneet usean miljardin valtionosuusleikkaukset vuodesta 2012 lähtien, miksi edes yrittää kiistää tosiasiallista tilannetta. Eikä kovin suurta matemaattista taitoa edellytä senkään asian ymmärtäminen että vuorotyössä, 7 päivää viikossa, tarvitaan vähän enemmän kuin 0,3 työntekijää/hoidettava. Esitetyt herjat siitä että “0,7 mitoituksella maksetaan kahvittelusta ja istumisesta” osoittaa kuinka pihalla eräät ministerit ja kansanedustajat ovat todellisen työn tekemiseen liittyvistä mitoituksista ja vaativuustekijöistä. Eivät enää “edusta kansaa pienoiskoossa” vaan jotakin aivan muuta utopioihin perustuvaa tsaarinaikaista valtakoneistoa ja uudistuksia tarvitaan totisesti myös kansanedustusjärjestelmässä. Näissä väännöissä rahat kummasti loppuvat AINA kun on kysymys terveyden- ja vanhustenhuollosta, koulutuksesta, lapsiperheistä etc., sitä vastoin tuulihommiin, “visiointiin”, 30 vuotta jatkuviin suuryritysten innovointitukiin yms. riittää loputtomasti veronmaksajain rahaa, eikä kysymys ole mistään pikkusummista, aina sadoista miljoonista euroista, ja vuositasolla useista miljardeista euroista. Kumma että nämä säästökohteet eivät juolahda valtiovarainministerilläkään – tai ministeriön virkamiehistöllä – mieleen silloin kun niukkuutta jaetaan?

  2. Voi voi Petteriä,
    olen kutsunut kotikuntani sotelautakunnan pj roolissa ( väestöpohja yli 30 000 ) katsomaan, kuinka asiat hoituvat ja matkasi kotoasi olisi aika lyhyt.
    Et viitsinyt eds vastata.
    Älä yleistä ja hauku kuntia, alas sote- uuditus ( kokoomus on puolueeni )

  3. Vanhusten hoidon laiminlyöminen on Sipilän hallituksen agendan toteuttamista käytännössä. Bisnes edellä mennään, ja liikevoitto pyhittää keinot. Markkinaliberalismiksi häveliäästi kutsuttu suuntaus perustuu pohjattomaan ihmisten hyväksikäytöön. Niitä kyykytetään, joista ei ole puolustautumaan. Js päälle päätteeksi triossa nauraa hörhötetään.
    Kannattaa lukea Sipilän rikastumisen historia, se selittää Suomen valtion nykytilaa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*