Kuva: VNK/Laura Kotila
Petteri Orpo kiistää Juha Sipilän tavoin, että hallitus olisi leikannut kunnilta rajusti.

Hallitus ei ole tehnyt rajuja leikkauksia kuntien valtionosuuksiin, totesi valtiovarainministeri Petteri Orpo, kok., eduskunnan kyselytunnilla torstaina vastauksessaan kristillisdemokraattien Sari Tanuksen kysymykseen, jossa viitattiin rajujen valtionosuusleikkauksien vaikutukseen siihen, miten kunnat voivat vastata kasvavaan vanhuspalvelujen tarpeeseen.

– Ei ole tehty rajuja leikkauksia valtionosuuksiin. Ei ole leikattu valtionosuuksia. Indeksi on jäädytetty, mutta se ei ole raju leikkaus, Orpo sanoi.

Orpo myönsi, että edellisellä hallituskaudella, jolloin myös nykyisiä oppositiopuolueita oli hallituksessa, valtionosuuksia leikattiin.

– Tehtiin tällä hallituskaudella päätös, että kuntien valtionosuuksia ei leikata, koska kunnat ovat ne, jotka käyvät sen todellisen taistelun meidän ihmisten lähipalveluiden, vanhusten hyvien palveluiden, inhimillisten palveluiden puolesta.

– Kun me ollaan saatu talous kasvuun, kun verotuloja kertyy myös kuntiin enemmän, niin meillä on paljon paremmat edellytykset, kunnes päästään sote-uudistuksessa eteenpäin, kunnissa huolehtia meidän vanhusten palveluista.

Orpon väite oli samansuuntainen kuin pääministeri Juha Sipilän, kesk., Ylen Pääministerin haastattelutunnilla esittämä väite, että hallitus ei ole tehnyt leikkauksia, jotka vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin hoitaa peruspalveluja. Asia nousi esille radio-ohjelmassa keskusteltaessa hoivapalvelujen kriisistä.

Kuntaliiton valtionosuuksien asiantuntija, kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen piti Sipilän väitettä harhaanjohtavana ja muistutti, että valtio on tehnyt leikkauksia mutkien kautta. Useat leikkausten kompensaatioiksi lasketut toimet ovat laskennallisia, eivätkä ole toteutuneet kuten hallitus on olettanut.

Orpon mainitsema verotulojen kasvu ei aivan toteutunut viime vuonna, sillä kunnallisveron tilitykset notkahtivat satoja miljoonia euroja aiemmin arvioidusta.

Verotulojen notkahdus on huomioitu myös valtiovarainministeriön kuntatalousohjelmassa vuodelle 2019, joka julkaistiin syksyllä.

”Kuntatalous heikkenee vuonna 2018 hieman edellisvuodesta toimintamenojen kasvun nopeutuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa kuluvana vuonna huomattavasti kevään 2018 kuntatalousohjelmassa esitettyä heikommaksi. Suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta kuntien verotulojen kehitys jää likimain viime vuoden tasolle eli lähes 600 milj. euroa pienemmäksi kuin keväällä arvioitiin”, todetaan kuntatalousohjelmassa.

Kaikkiaan kuntatalouden lukemat painuivat viime vuonna poikkeuksellisen alas. Kuntien kansantalouden tilinpidon mukaisten tulojen ja menojen erotus paisui viime vuonna yli miljardin euron vuodesta 2017.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, vastasi myös Tanukselle. Hän muistutti, että kun katsotaan kokonaissaldoa, kuntatalous on tällä hallituskaudella plussalla 33 miljoonaa euroa.

– Totta kai, valtionosuuksilla on valtavan suuri merkitys kunnan peruspalveluille, kuinka ne pystytään järjestämään ja rahoittamaan.

Kuntaliitto ja hallitus tulkitsevat eräitä toimenpiteitä eri tavoin, mistä seurauksena voi olla erilaiset arviot tiettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta kuntatalouteen. Esimerkiksi kun syksyllä Kuntaliitto laski hallituksen leikkaavan valtionosuuksia vuodelle 2019 noin 206 miljoonalla eurolla, Vehviläinen kyseenalaisti Kuntaliiton arvion objektiivisuuden eduskunnassa. Hallituksen mukaan esimerkiksi ns. Lex Lindström, kiky-leikkaukset tai digitalisaatiokannustinjärjestelmä eivät ole valtionosuuksien leikkauksia.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio totesi tuolloin Kuntalehdelle, että esimerkiksi kilpailukykysopimuksen mukaiset lomarahojen leikkaus ja vuosityöajan pidennys ovat aitoja leikkauksia.

– Hallitus on perustellut, että kunnille koitui säästöjä kun kevennettiin kuntatyönantajien työnantajamaksuja ja leikattiin lomarahoja. Näin tapahtuikin, mutta nuo hyödyt on nyt leikattu reippaasti verotulopohjan heikkouden ja valtionosuusjärjestelmän kustannustenjakomekaniikan kautta, Punakallio sanoi.

Tänään Punakallio kommentoi kuntatalouskeskustelua Twitterissä:

Kuntatalousohjelman 2019 mukaan kunnille osoitetaan kokonaisuutena valtionapuihin tälle vuodelle talousarvioesityksessä 10,5 mrd. euroa, josta laskennallisten valtionosuudet ovat 9,5 mrd. euroa.

”Valtionavut vähenevät 3 prosenttia vuodesta 2018. Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan yhteensä heikentävän kuntataloutta 254 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna”, kuntatalousohjelmassa todetaan.

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan, että kuntatalous kohenee vuonna 2019 edellisvuodesta.

Vuonna 2020 kuntien valtionosuuspotti kasvaa 700 miljoonalla eurolla. Se johtuu kiky-sopimuksen päättymisestä (vaikutus 315 miljoonaa euroa), kaksinkertaisten leikkausten palautuksesta (237 miljoonaa euroa) ja indeksijäädytysten päättymisestä (160 miljoonaa euroa).

Kuntaliiton Sanna Lehtonen taustoitti valtionosuuksien muuttujia Twitterissä torstaina.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*