Viidennes isistä ei pidä perhevapaita – THL: Isyysvapaan pidentäminen lisäisi sukupuolten tasa-arvoa
Tulokset eivät tue sitä oletusta, että kotihoidon tuki sinänsä kannustaisi äitejä olemaan pitkään poissa työelämästä. Kotihoidon tuesta ei voi puhua vain kannustinloukkuna, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi arvioi. (Kuva: Ville Miettinen).
Sukupuolten tasa-arvoa perhevapaauudistuksessa voisi parhaiten tukea pidentämällä isyysvapaata, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perhevapaatutkimuksen tuloksista.
Kelan tilastojen mukaan isät käyttivät viime vuonna vain vajaat 10 prosenttia perhevapaista. Naisten osuus vanhempainrahapäivistä vuonna 2016 oli 90,5 prosenttia ja lasten kotihoidon tuen saajista 93 prosenttia.
Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata, ja kummankin vanhemman käytettävissä olevasta vanhempainrahasta isien käyttämä osuus on vain 1,7 prosenttia.
Perhevapaiden – äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sekä kotihoidon tuen – uudistamiseksi on keväästä 2016 lähtien omia mallejaan esittänyt yhdeksän eri tahoa työmarkkinajärjestöistä puolueisiin. Monen mallin tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa ja lisätä isien perhevapaiden käyttöä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Useimpien mallien pääideana on lyhentää kotihoidon tukikautta, mutta moni pidentäisi ansio-sidonnaista vapaata ja sen myötä isyysvapaata vain niukasti. Taustalla on oletus, että kotihoidon tukikautta lyhentämällä äitien työllisyysaste nousee.
Poliitikot, pohtikaa kokonaisuutta
THL:n tänään julkaiseman Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo –tutkimusraportin mukaan kotihoidon tukea pitkään käyttävillä äideillä on usein vähän koulutusta ja heikko työmarkkina-asema.
– Yli puolella vielä parivuotiasta lasta kotihoidon tuella hoitavista äideistä ei ole työpaikkaa, johon palata. On optimistista olettaa, että kotihoidon tukikautta lyhentämällä saataisiin äitien työllisyysastetta nostettua merkittävästi. Monella leikkauksen kohderyhmään kuuluvista äideistä on todennäköisesti vaikeuksia löytää töitä nykyisiltä työmarkkinoilta, tutkimuspäällikkö Minna Salmi sanoo THL:n tiedotteessa.
Äitien työllistyminen liittyy useisiin politiikan alueisiin, tutkijat muistuttavat ja kehottavat pohtimaan kokonaisuutta: Jos äitejä halutaan saada kotihoidon tuelta ansiotyöhön nostamaan työllisyysastetta, ei ole viisasta samaan aikaan suurentaa päivähoidon ryhmäkokoja, rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta tai leikata resursseja koulutuksesta.
Vapaita ei ajatella kuuluviksi isille
Vaikka ”korvamerkittyjen vapaiden” käyttö isillä on tavallista, isien ei oletettu pitävän vanhempainvapaata tai hoitovapaata, tutkijat havaitsivat työpaikoilla suoritetuissa haastatteluissa ja ryhmäkeskusteluissa.
Haastatteluja tehtiin viidessä organisaatiossa: IT-alalla, teollisuudessa, pelastusalalla, mainosalalla ja kaupan alalla.
THL:n erikoistutkija Johanna Närvin mukaan isän pidemmän vapaan käytöstä voi olla vaikea aloittaa edes keskustelua, jos sellaisten pitäminen ei työpaikalla ole tavallista.
Kyselyaineiston mukaan moni isä kokee pitkän poissaolon työstä hankalaksi. Isien perhevapaiden käyttö lisääntyisi ansiosidonnaista isyysvapaata pidentämällä, tutkijat esittävät. Myös vapaan pitämisen ja ajankohdan joustavuuden lisääminen olisi tutkijoiden mukaan tärkeää.
Tutkimusta varten haastateltiin 3 029 äitiä ja 2 1616 isää syksyllä 2013. Haastatelluilla oli vuonna 2011 syntynyt lapsi.
Minna Salmi, Johanna Närvi (toim.): Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo
