VM:n Ahonen: Hyvinvointialueiden määrä jää seuraavan hallituksen pohdittavaksi – isot henkilöstösäästöt ”osa normaalia toiminnan uudistamista”
Ville-Veikko Ahosen mukaan henkilöstösäästöuutiset eivät merkitse, että alueiden tilanteista pitäisi olla huolissaan. Näyttökuva videohaastattelusta
Hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä toppuuttelee keskustelua alueiden määrän vähentämistä.
Keskustelua on viimeksi herättänyt suurimman hyvinvointialueen eli Pirkanmaan aluejohtajan Marina Erholan ulostulo Ylen haastattelussa torstaina.
Erhola ehdotti, että alueiden määrä jopa lähes puolitettaisiin niin, että uusia alueita olisi 12-13 nykyisen 21:n plus Helsingin lisäksi.
Alueita yhdistämällä alueista saataisiin vahvempia rakenteiltaan ja ne pystyisivät toteuttamaan tehtäväänsä paremmin, Erhola perusteli.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Alueiden määrän vähentäminen ei ole VM:n virkamieskäsityksen mukaan autuaaksi tekevä hokkuspokkustemppu, Ahonen sanoo.
Hän muistuttaa, että hallitusohjelman mukaisesti alueita liitetään vain lainsäädäntöprosessin mukaisesti, eli käytännössä mahdollisten arviointimenettelyjen kautta ja aluejakoselvitysten kautta.
– Täytyy muistaa, että aluejakokysymykset ovat aina kimpassa muihin aluejakoihin.
Puhutaan maakuntajaosta tai vaalipiirijaosta. Alueiden kysymys on paljon muutakin kuin hyvinvointialueiden yhdistämisen kysymys.
– Nyt pitää pitää pää kylmänä. Tehtiin tosi iso duuni, että saatiin järjestämisvastuu siirtymään. Nyt tarvitaan työrauha alueille.
Kipuilu väistämätöntä
Työrauhaa on osaltaan häirinnyt se, että alueet kipuilevat taloutensa kanssa, mikä vaikuttaa palvelujen järjestämiseen. Hyvinvointialueiden alijäämä on tänä vuonna kasvamassa huomattavasti siitä, mitä alkuvuodesta arvioitiin.
– Pitää keskittyä kaikilla alueilla siihen, että toiminnan uudistuksia viedään läpi, ja turvataan samanaikaisesti palvelut, Ahonen sanoo.
– Ymmärrämme, että kyse on saneerauksesta, se aiheuttaa kipuilua. Sen takia on olennaista, että ei pysähdytä miettimään hallinnon rakenteita, vaan viedään määrätietoisesti eteenpäin kipeitäkin päätöksiä.
Seuraavan hallituksen pöydälle
Nykyiseen alueiden määrään päädyttiin mm. erilaisten poliittisten kompromissien tuloksena.
Marina Erhola ehdotti Ylen haastattelussa, että joitakin hyvinvointialueiden rakenteellisia ratkaisuja on tarkasteltava uudelleen jossakin vaiheessa.
Tässä Ahonen sanoo ”komppaavansa” Erholaa ja muita asian esiin tuoneita.
– Pitää olla avoimia jollain aikataululla tarkastelemaan uudistuksia. Mutta vasta, kun on nähty, miten tämä nykyuudistus on vienyt palvelujen uudistamista eteenpäin ja onko alueet kyenneet talouttaan tasapainottamaan.
Käytännössä tämä voisi tapahtua seuraavalla hallituskaudella.
– Tämä on tulevan hallituksen pöydällä miettiä isompia rakenteellisia uudistuksia, Ahonen vahvistaa.
Yyteet osa toiminnan muutosta
Tällä viikolla niin Keski-Suomen hyvinvointialue kuin HUS ovat ilmoittaneet suurista lisäsäästötarpeista, jotka merkitsevät myös suuria henkilöstövaikutuksia. Keski-Suomessa yt-neuvotteluissa uhan alla on 400 henkilötyövuotta ja HUSissa lähes 1 000.
Ahosen mukaan henkilöstösäästöuutiset eivät merkitse, että alueiden tilanteista pitäisi olla huolissaan.
–Tämä on osa normaalia toiminnan muutosta. On siirrytty kuntapohjaisesta järjestelmästä aluetasoiseen järjestelmään. Se aiheuttaa isoja muutoksia ja ihan väistämättä yt-menettelyjä varmaan kaikilla alueilla. Ei niitä pidä pelätkään.
–Rehellisesti on todettava, että varmasti kaikki Suomen hyvinvointialueet käyvät erikseen montakin tehostamisen ja toiminnan uudistamisen kierrosta.
Lue myös:
