Yllätys sote-kuluissa keikautti Kouvolan talousarvion reippaasti miinukselle – maksut kuntayhtymälle 13 miljoonaa euroa arvioitua suuremmat

Ennakoitua suuremmat sote-kulut vetävät Kouvolan kaupungin ensi vuoden tuloksen miinukselle, Kouvola tiedottaa.

Kouvolan kaupunginhallitus oli jo saanut luettavakseen 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäisen talousarvioehdotuksen, jonka jälkeen kuitenkin tuli tieto, että Kouvolan maksuosuudet Kymsote-kuntayhtymälle ovatkin ensi vuonna 13 miljoonaa euroa suuremmat kuin kaupunki oli arvioinut. Tieto käänsi Kouvolan ensi vuoden talousarvion 12,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Kouvolan mukaan maksuosuuksien odotettiin kasvavan, mutta ei näin paljon.

Kouvola on jo käynnistänyt taloutensa tasapainottamisen. Kaupungin omasta toiminnasta on löydetty säästöjä 5,3 miljoonalla eurolla.

Lisäksi Kouvola arvioi, että Kymsoten edellytetään leikkaavan ensi vuoden kustannuskasvuaan 1,5 prosentilla, mikä pienentää Kouvolan 309 miljoonan euron maksuosuutta kuntayhtymän kuluista 4,7 miljoonalla eurolla.

Tasapainottaminen jatkuu myös tulevina vuosina. Edessä on 15 miljoonan euron sopeutustarve niin vuonna 2020 kuin vuonna 2021.

– Sopeutustarve syntyy osittain siitä, että kaupungin rahoitus eli verotulot ja valtionosuudet pienenevät. Osaltaan sopeutustarvetta lisää menojen kasvu, joka aiheutuu muun muassa Kymsoten ja kaupungin tulevaisuudessa osin päällekkäisistä kustannuksista: esimerkiksi kaikki tukipalvelut eivät pienene samassa suhteessa kuin sote-palveluja siirretään kuntayhtymään, Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas sanoo.

Kunnaksen mukaan kyse on siirtymävaiheen kuluista, ja pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna maakunnallinen sote-ratkaisu tuo alueen kunnille säästöjä.

Kaupunginjohtaja Toikka: Sitoutumista vaaditaan

Edes vuotuinen 15 miljoonan euron sopeuttaminen ei riitä kattamaan tänä vuonna syntyvää alijäämää, joka on 14–18 miljoonaa euroa. Aiempi taseeseen kertynyt ylijäämä aiheuttaa sen, että katettavaa alijäämää jää tuleville vuosille 12–16 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka pitää yhtenä paikkausvaihtoehtona sitä, että vuoden 2018 alijäämä katettaisiin lakkauttamalla noin 34 miljoonan euron pääomarahasto.

– Toimenpide tasapainottaisi kaupungin talouden, muttei poistaisi tarvetta talouden sopeuttamiseen ja tiukkaan talouskuriin, Toikka toteaa.

Toikka näkee mahdollisuudet talouden tasapainottamiseen realistisina, mikäli sekä virkamies- että luottamushenkilöjohto sitoutuu lähivuosina tiukkaan talouskuriin ja -seurantaan.

– Kaupungin talous saadaan suunnitelmakaudella tasapainoon. Edellytyksenä on, että käytämme vahvaa talousohjausta, päivitämme palveluverkkoa ja palveluprosesseja sekä tarkastelemme kriittisesti kaikkia toimialojen menoja, henkilöstökuluja unohtamatta.

– Tarvitsemme myös tulonlisäyksiä ja toimivaa omaisuuden hallintaa. Onnistumme, kun soudamme samaan suuntaan sekä teemme tiivistä yhteistyötä virkamiesten ja luottamushenkilöiden kesken.

#Juuka kunnanvaltuusto hyväksyi entiset veroprosentit. Ensi vuosi on vaikea kuntataloudessa meillä(kin)

— Markus Hirvonen (@MarkusHirvonen) October 29, 2018

Useissa kunnissa edessä on tiukka talousvuosi, arvioi Juuan kunnanjohtaja
Markus Hirvonen Twitterissä.

Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan kunnissa on edessä
rankkoja arvovalintoja.

Edessä rankkoja arvovalintoja: säästöjä ja investointeja. #case #Rauma –
Kuntatalouden syklisyys v.2016-2019 johtuu erityisesti #kikyn pieleen menneistä vaikutusarvioista ja säästöjen/leikkausten kohdistumisesta hyvin epätasaisesti kyseisille vuosille. https://t.co/SYOtosWvEY

— Minna Punakallio (@MinnaPunakallio) October 28, 2018