Yllätyskäänne valinnanvapauslinjauksiin
Hallituksella on edessään vauhdikas syyskuu, kun käsiteltävänä on niin valinnanvapaus kuin pääkaupunkiseudun erillisasema. (Kuva: Ville Miettinen)
Sote- ja maakuntauudistuksen valtavaan lakiesityspakettiin ei saatu hallituksen esitystä sote-palveluiden valinnanvapaudesta. Lausuntojaan väsäävissä kunnissa tämä on herättänyt suurta ihmetystä.
Nyt asiassa on kuitenkin tapahtumassa yllätyskäänne. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., paljastaa Kuntalehdelle, että hallitus voinee kertoa valinnanvapauslinjauksistaan enemmän ”muutaman viikon kuluttua”.
– Marraskuuksihan on luvattu itse lakiluonnos. Kyllä meidän pitää tehdä hallituksessa linjauksia ennen kuin lakiluonnos kirjoitetaan, Vehviläinen sanoo Kuntalehdelle.
On siis mahdollista, että lisälinjauksia tulisi jo tämän kuun aikana eli lausuntoja valmistelevat tahot saisivat varmempaa tietoa hallituksen aikeista. Valinnanvapauslinjaukset askarruttavat muitakin tahoja kuin kuntia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnon keskustelu valinnanvapaudesta pääsisi siis alkamaan ehkä syyskuun lopussa, mutta viimeistään lokakuussa.
Tähän asti on yleisesti arvioitu, että valinnanvapauskeskustelu kuumenee vasta sitten, kun sote- ja maakuntalakipaketin lausuntokierros päättyy 9. marraskuuta.
Pääkaupunkiseudun esitys
käsitellään ”mahdollisimman pikaisesti”
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat esittäneet valtioneuvostolle pääkaupunkiseudulle erillisasemaa sote- ja maakuntauudistuksessa. Kaupungit haluavat, että lainsäädännön valmistelu aloitetaan välittömästi.
Asia varmistui maanantaina, kun Helsingin kaupunginhallitus päätti kannattaa esitystä. Muissa kaupungeissa puoltava päätös tehtiin viime viikolla.
Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudulle perustettaisiin lailla oma sote-toimialue, joka järjestäisi alueen perustason sote-palvelut ja sillä olisi mahdollisuus omaan palvelutuotantoon. Esityksen mukaan kaupungit voisivat tuottaa sote-palvelut itse tai yhteistoiminnassa tai hankkia ne ostopalveluina itse. Yhteinen sote-aluekin voisi tuottaa palveluita.
Ministerit eivät ole vielä ottaneet kantaa pääkaupunkiseudun esitykseen. Vehviläinenkään ei halua sanoa asiasta mitään tässä vaiheessa, koska asian käsittely on kesken.
Hän muistuttaa, että parhaillaan on käynnissä sekä virkamiesten että poliittisen puolen eli hallituksen arviointi asiassa.
– Hallitus pyrkii ottamaan esitykseen kantaa mahdollisimman pikaisesti, Vehviläinen toteaa.
Pääkaupunkiseudun esitys on ärsyttänyt suuria kaupunkeja muualla Suomessa.
– Jos metropolialueen kunnilla olisi mahdollisuus toimia sekä peruspalveluiden järjestäjänä että tuottajana, tulisi myös muille suurille kaupungeille tarjota sama mahdollisuus, painotti Kuntaliiton toimitusjohtaja Hanna Tainio Kuntaliiton blogissa.
Kuntaliitto tosin pitää myönteisenä ajatuksena, että kunnat voisivat tuottaa sote-palveluja. Hallituksen esityksessä kunnille ei annettaisi tuottamismahdollisuutta.
Reformiministerit tekivät
alustavia linjauksia kesäkuussa
Valinnanvapauden lisälinjauksia valmistelevat reformiministerit eli Vehviläinen itse, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, ps., puolustusministeri Jussi Niinistö, ps., sisäministeri Paula Risikko, kok. sekä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok.
Reformiministeriryhmän kokoonpano on jonkin verran muuttunut kesäkuusta, jolloin ryhmä teki valinnanvapausasian osalta alustavia linjauksia etenemispoluiksi. Mattila on tullut Hanna Mäntylän, ps., tilalle ja Risikko Petteri Orpon, kok.
Vaikka hallitus ei saanut kesäkuussa yllättäen aikaan lopullista valinnanvapauslinjaustaan, silloin esiteltiin alustavasti ”suomalaista mallia” valinnanvapauteen.
Valinnanvapauden toteuttamisen päälinjoja olisi neljä. Yksi olisi perustason palveluissa väestövastuulla toimiva sosiaali- ja terveyskeskus, toinen suppeamman palveluvalikoiman väestövastuulla toimiva omatiimi tai sote-asema, jolta saa vain tietyt perustason palvelut, kolmantena palveluseteli ja neljäntenä niin sanottu henkilökohtainen budjetointi, joka antaisi mahdollisuuksia koota erilaisia palvelukokonaisuuksia valinnanvapauden piiriin.
Rehulan mukaan kaksi viimeistä päälinjaa ovat mukana sen takia, että valmisteltavan valinnanvapausmallin pitää tarjota myös pk-yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille tosiasialliset mahdollisuudet tarjota sote-palveluita.
Selvitysryhmän esitys
ei saanut tukea
Ministerit eivät kesäkuussa innostuneet professori Mats Brommelsin johdolla toimineen selvitysryhmän ehdotuksesta.
Brommelsin ryhmä esitti toukokuun lopussa, että asiakkaan valinnanvapaus tulisi toteuttaa siten, että asiakas listautuisi valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen, joka tarjoaa tietyt peruspalvelut. Lisäksi asiakas voisi valita muista valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista, jos sosiaali- ja terveyskeskus on arvioinut hänen niitä tarvitsevan.
Selvitysryhmän ehdottamassa mallissa sosiaali- ja terveyskeskus voisi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan ylläpitämä. Palvelu olisi kuitenkin aina ”julkisesti määriteltyä, rahoitettua ja läpinäkyvää”.
Kuntaliitto vaati kesällä
huolellista valmistelua
Vaikka hallituksen hidastelua valinnanvapauslinjauksista on ihmetelty, esimerkiksi Kuntaliitto piti kesällä perusteltuna, että valinnanvapauteen liittyvä lainsäädäntö jätetään myöhemmin valmisteltavaksi ja lausuttavaksi.
Ihannetapauksessa hallituksen esitysluonnokset olisi Kuntaliiton mielestä ollut hyvä olla samaan aikaan lausuntokierroksella. Valinnanvapauteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin aluehallinnon kannalta niin merkittäviä, että valinnanvapausmalli ja siihen liittyvät vaikutusarvioinnit on valmisteltava huolella, Kuntaliitto tähdensi.
Kuntaliitto ilmoitti kannattavansa valinnanvapauden asteittaista lisäämistä kokeilujen kautta ja toivoi erityisesti palvelusetelijärjestelmän kehittämistä.
Valinnanvapaudesta alueuudistus.fi-sivustolla
Lisää Anu Vehviläisen ajatuksia haastattelussa Kuntalehdessä 9/2016, joka ilmestyy 15.9.
1) Kuntalehti kirjoittaa:
”Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudulle perustettaisiin lailla oma sote-toimialue, joka järjestäisi alueen perustason sote-palvelut ja sillä olisi mahdollisuus omaan palvelutuotantoon.”
2) Kaleva verkossa 15.8.2016: Ajaako keskusta edelleen maakuntaveroa? Ministeri Vehviläinen pitää veroa yhä mahdollisena
”Vehviläisen mukaan maakuntavero vahvistaisi maakuntien itsehallintoa, ja esimerkiksi pitkäaikainen velanotto olisi hänen mielestään veron avulla mahdollista.”
3) Etelä-Karjalassa — sekä PeL 121.1 että PeL 121.4 § — on ollut jo vuosia käytännöllisesti ja valtiosääntöoikeudellisesti katsoen verotusoikeus ja aito itsehallinto sekä ensimmäisen asteen kunnissa että ”toisen asteen kunnissa”. Toisen asteen kuntia —, jotka ovat verotusoikeudellisia, aitoja itsehallintoja — ovat: A) Etelä-Karjalan (E-K:n) sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, B) E-K:n palo- ja pelastustoimi, C) E-K:n ammatillinen koulutus, D) E-K:n maakuntaliitto.
— Eturivin perustuslakiasiantuntijat. Ei ole suuri synti, että ei ole suoraa vaalitapaa, mutta on perustuslain 121 §:ssä säädetty aito verotusoikeus ja aito itsehallinto: ON ÄÄVALTALEIKKURI, ettei Lappeenrannan kaupungin alueelta valituksi tulleet saa yli 50 prosentin äänivaltaa nyt eikä tulevina vuosikymmeninä muiden kuntien asukkaitten sosiaali- ja terveyspalveluista.
— Kun aikaisemmin nykyisten kuntien valtuustot päättivät niistä asioista, joista nyt päätetään ”toisen asteen kunnan valtuustossa” eli esimerkiksi kuntien asukkaille erittäin merkittävistä asioista Eksoten valtuustossa, niin jokaisesta kunnasta on 100-varmasti itsehallinnollisten asukkaitten edustajat toisen asteen kunnan valtuustossa. Eturivin perustuslakiasiantuntijat muistakaa: Samalla puhutaan Eksote-alueen — toisen asteen kunnan — asukkaitten itsehallinnosta. Onko muutosvastarintaa?
— Koska kaikkien Etelä-Karjalan ensimmäisen asteen kuntien on huolehdittava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, perheiden, lasten ja koulujen ennaltaehkäisevästä työstä, niin KAIKISTA ensimmäisen asteen kunnista on oltava edustajat toisen asteen kunnan, Eksoten valtuustossa kymmeniä vuosia eteenpäin.
— Etelä-Karjala on omalta osaltaan hoitanut kestävyysvajeen kuntoon vuosia etuajassa.
— Etelä-Karjala rahoittaa, järjestää ja tuottaa itsehallinnollisesti omalla verotusoikeudellaan nyt ja kymmenien vuosien aikana eduskunnan säätämien lakien mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelujen jonojen pituudet sekä eduskunnan säätämien lakien mukaisen laadun, jopa parempana.
>
Miksi perustuslakivaliokunta ja sen asiantuntijana toimineet / pääministeri Sipilä, ottavat maakuntaveron pois Etelä-Karjalalta — ja seuraava hallitus palauttaa sen?
Tehdäänkö perustuslakivaliokunnassa ja niiden asiantuntijoiden keskuudessa usein tällaisia perä edeltä puuhun menemisiä?
Ei maakuntaitsehallinto ole toisen asteen itsehallintoa (vertikaalinen) , vaan se on samanasteinen kuntien itsehallinnon kanssa (horisontaalinen). Ylemmänasteinen se olisi vain silloin, jos sillä olisi välitön määräysvalta kuntiin.
Aulis Pöyhönen
Ei edellä ole väitettykään, että kysymys olisi vertikaalisesta tai ylemmän asteisesta.
Etelä-Karjala on helppo muuttaa Ruotsin mallin mukaiseksi. Suomen poliittinen ilmapiiri huomioon otettuna, äänivaltaleikkuri tarvitaan kuntia suuremman kuntahallinnon valtuustoihin suurten kaupunkien suuren äänestäjämäärän ja suuren paikkaluvun vuoksi.
Aulis Pöyhösen kilpailussa voittanut ehdotus verkossa:
kaks.fi ehdotus laiksi kuntien ja maakuntien itsehallintolaki aulis pöyhönen pdf
Perustuslakiasiantuntijat, valtiosääntöasiantuntijat, ajattelevat vain pykälien kautta mahdollistaessaan omilla lausunnoillaan Suomeen suoran vaalitavan 18 alueelle. Edes keskisuurilla kunnilla — perustuslaissa säädetyn kansanvallan mukaisilla kuntien asukkailla — ei ole valtiosääntöasiantuntijoiden mallissa äänivaltaa omaan kuntaan tulevista palveluista:
— ”Maakuntien” suuren keskuskaupungin valta tai kaupunkien yhteisvalta sekä virkamiesvalta, ”maakuntajohtajien” valta, on perustuslakiasiantuntijoiden ja poliittisen perustuslakivaliokunnan taholta runnottu kuntien asukkaitten kansanvallan tilalle sote-sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä.
Kuntien asukkaat eivät ole maksajia, eikä ole valtaa omaan kuntaan tulevista palveluista.
— Miksi asukkaitten pitäisi äänestää kunta- ja 18 valtion alueen vaalissa tai eduskuntavaalissa, kun perustuslaissa säädettyjen kansanvallan ja yksilön oikeuksien toteuttaminen äänestämällä on tehty mahdottomaksi: asukas, yksilö ei voi vaikuttaa mihinkään Suomen kuntien asukkaitten kannalta strategiseen asiaan. Ei edes päivystyssairaaloista, joihin hädän hetkellä kiirehditään yhä kauemmas, vain siksi, että valtio ottaa asukkailta ja sote-sairaanhoitopiireiltä itsehallinnon ja verotusoikeuden pois sopeuttaakseen valtion taloutta.
— Maan pieni klikki, ylin johto, puliveivaa kuin Pohjois-Koreassa kaikessa.
”Strategisessa” suurkuntapolitiikassa valtiolla on keskeinen valta. Ennen eduskuntavaalia äänestäjillä ei ollut mitään mahdollisuutta tietää, mitä perustuslakiasiantuntijat ovat salassa puuhailleet perustuslakivaliokunnan kanssa 2014–2015. Kansanvaltaa Suomessa ei ole, vain harvainvalta kaikissa suurissa asioissa.
Keskustapuolueen suoran vaalitavan, 18 alueen malli, on johtamassa samanlaiseen politiikkaan kuin 2011 eduskuntavaalien jälkeen Jyrki Kataisen hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluilla (sote) suurkuntiin vivutukset, kuten Orpon sote. Keskeisenä ajurina oli sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämispolitiikkaa. Pääministeri Sipilän ja kokoomuksen politiikka on vielä haitallisempaa kuin Jyrki Kataisen hallituksen politiikka.
Kansan harhauttajia ja pykälien pyörittelijöitä riittää kansanvallan raunioilla.