STM: Sihteerit ja muut avustajat helpottamaan soten henkilöstöpulaa
Soten henkilöstöpulaa pyritään helpottamaan muun muassa tehtävien tarkennuksella, koulutuksella ja maahanmuutolla.
Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ohjelman, jolla pyritään ratkomaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaa. Ministeri Krista Kiuru sanoi ohjelmaa esitellessään, että millään yksittäisellä keinolla hankalaa tilannetta ei ratkaista. Ohjelmaan on koottu yli 40 keinoa viime ja kuluvalle vuodelle.
– Tilanteeseen vastaaminen vaatii merkittävästi enemmän toimia kuin mihin olemme tähän mennessä sitoutuneet. Tärkeintä on muuttaa toimintatapoja hyvinvointialueilla ja palvelutuotannossa, Kiuru huomauttaa.
Ohjelma nostaa näkyvästi esille tehtäväjaon ja tarpeen lisätä avustavaa ja tukipalveluhenkilöstöä, jotta soten ammattihenkilöstö voi tehdä tutkintoaan vastaavia tehtäviä.
Soten ammattilaisille on valunut tehtäviä, jotka vievät heidän aikaansa. Kiuru luettelee muun muassa kirjaamiset, arkistoinnit, potilaskyytien järjestämiset ja neuvolalelujen pesemiset, joihin käytetty aika on pois potilastyöstä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
STM onkin laatinut ohjeluonnoksen lainsäädännön soveltamisesta, jotta tehtävärakenteita ja tehtäväjakoa päästäisiin kehittämään. Luonnoksesta voi antaa lausuntoja 8.3.2023 asti.
Ministeriö haluaisi lisäksi työnantajille harkintavaltaa toteuttaa joustavia työjärjestelyjä , jos tiettyjä tehtäviä ei ole erikseen säädetty tietyn tutkinnon tai ammattipätevyyden henkilöstölle.
Lääkintöneuvos Taina Mäntyranta ennustaa, että ministeriön näkemykset herättävät kysymyksiä. STM:n sivuille onkin koottu ja kootaan lisää kysymyksiä ja niihin vastauksia sote-ammattilaisten tehtävämahdollisuuksista jo nykysäädösten puitteissa.
Tutkintojen tuunausta
Ohjelmassa mainitaan myös koulutuspaikkojen sekä työperäisen maahanmuuton lisääminen.
Mäntyranta huomauttaa, että esimerkiksi lääkärikoulutuksen paikkoja on maltillisesti lisätty, mutta suuntausta on jatkettava.
Lääkäripulasta puhutaan julkisuudessa paljon, mutta Kiuru korostaa ongelman koskettavan kattavasti koko sote-sektoria ja että tilanne on akuutti muun muassa hammaslääkäreiden ja suuhygienistien saatavuudessa.
Koulutuspaikkoja lisättäessä on otettava huomioon myös koulutuksen resurssit.
– On hyvä kysymys, mistä saamme näitä resursseja lisää. Ja kuinka pääsemme siihen, että koulutus pysyy samassa tahdissa kuin mitä työelämä vetää. Olen ollut yhteydessä muiden ministeriöiden kollegaministereihin ja virkakuntaan, Kiuru sanoo.
– Samalla pitäisi keskustella, voiko tutkintojen sisällä tehdä tuunausta ja vastata nopeasti työvoimapulaan mutta kuitenkin pitämällä kiinni kelpoisuusvaatimuksista, Kiuru sanoo.
Maahanmuuttoa varten on suunniteltu vastuulliset rekrytointikäytännöt. Kiuru huomauttaa, että muualta työvoimaa houkuteltaessa ja palkattaessa on toimittava eettisesti. Ei olisi oikein palkata esimerkiksi hoitajia hoitajapulan maasta.
Tieto ajan tasalle
Ohjelmaan kuuluu myös vuoteen 2027 ulottuva tiekartta, johon on otettu mukaan ehdotuksia osaamisen varmistamisesta, työn vaikuttavuuden parantamisesta, hyvän työn edellytyksistä sekä tiedon analyyseistä ja ennakoinnista.
Tietoa henkilöstövajeesta tarvitaan lisää. Sote-alan kehittämisasiantuntija Terhi Tevameri KEHA-keskuksesta kertoo, että sote-henkilöstöä koskeva tieto on nykyisellään hajallaan.
– Sitä tuottavat monet eri toimijat omista lähtökohdistaan, Tevameri huomauttaa.
Tietopohjan puutteita on ryhdytty korjaamaan. Tarkoitus on saada tietoon yhä tarkemmin myös esimerkiksi ammatista toiseen vaihdot, samoin sektorien väliset muutokset.
Jatkossa on tarkoitus päästä yhä tarkempaan ennakointiin, jossa mukana ovat henkilöstön ja sen koulutuksen tarpeet sekä väestön palvelutarve.
”Miten siirretään käytäntöön?”
Ohjelman laadinnassa olivat mukana keskeiset työmarkkinajärjestöt. Toimitusjohtaja Markku Jalonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta huomauttaa, että henkilöstöpulan helpottamiseksi tarvitaan työtapojen muuttamista ja työnjaon pohtimista.
– Koulutus, myös täydennys- ja muuntokoulutus, sekä työperäisen maahanmuuton lisääminen ovat täysin välttämättömiä. Mutta ongelmia on myös lupaprosesseissa. Ne pitää saada sujumaan.
Johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALI ry:stä kertoo olevansa iloinen yhdessä tehdystä ohjelmasta mutta samalla olevansa huolissaan keinojen käytäntöön viemisestä hoivakoteihin ja sote-yksiköiden arkeen.
– Vaikka laki mahdollistaisi, ongelmia tulee lupaviranomaisten kanssa, joilla on lakia tiukempia vaatimuksia. Valvirat ja Avit eivät olleet mukana ohjelman laatimisessa.
Hali haluaisi hyödyntää muun muassa koulutettuja vapaaehtoisia esimerkiksi vanhusten arjessa.
Puheenjohtaja Silja Paavola Superista korostaa kelpoisuuksissa ja ei-ammattilaisten käytössä sitä, kuinka akuuttitilanteet voivat pahentua, jos potilaiden arjessa hyödynnetään kouluttamattomia ihmisiä. Ammattilainen katsoo esimerkiksi vanhusta pestessään tästä lukusia merkkejä, jotka voivat vaikuttaa tarvittavaan hoitoon.Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen puolestaan huomauttaa sote-ammattilaisten maahanmuutosta, että Tehyn puolesta saatavuusharkinnasta voidaan luopua, kunhan eettiset pelisäännöt ovat kunnossa.
Lue lisää STM:n tiekartta
