STM:n kansliapäällikkö: Järjestämislaki perustuu kuntalähtöisyyteen
Kaikki terveyspalvelut halutaan pitää kunnallisesti järjestettyinä. Tuottaminen on sitten asia erikseen. STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki valotti sotealan uudistamisen perusteita ValtuustoAreenassa Kuntatalossa torstaina.
Palvelurakennetta uudistettaessa on Kari Välimäen mukaan vastattava kahteen kysymykseen: mitä järjestäminen tarkoittaa ja löytyvätkö hartiat, jotka pystyvät kantamaan järjestämisvastuun.
Kansliapäällikön mukaan tarvitaan selkeä järjestämislaki, joka perustuu kuntalähtöisyyteen. Järjestämisen ja tuottamisen käsitteet on kirkastettava. Tavoitteena on, että kaikki terveyspalvelut ovat kunnallisesti järjestettyjä.
Järjestämisvastuu merkitsee muun muassa sitä, että järjestäjä voi päättää palvelujen tuotantotavasta.
Taustalla pitäisi olla elinvoimainen kunta, koska kaksi kolmasosaa terveydenhuollon rahoituksesta pitää nykyiseen tapaan löytää kunnista.
Välimäki arvioi, että valvontaan on panostettava nykyistä enemmän, kun palvelujen tuotantotavat monipuolistuvat.
STM:n kansliapäällikkö kehotti kuntien päättäjiä käyttämään energiaa terveydenhuollon järjestämissuunnitelman tekoon. Uuden terveydenhuoltolain mukaan järjestämissuunnitelma on laadittava valtuustokausittain.
Miten palveluita uudistetaan? Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Mikko Komulainen ei usko ismeihin. Hän on ollut mukana sekä elinkaarimallia että tilaaja-tuottaja -mallia toteuttamassa.
— Otetaan näkökulmia eri toimintatavoista ja luodaan hyvä toimintakulttuuri, Komulainen tiivisti uuden opin.
Lahdessa lähdetään selvittämään toimintaa asiakaspalvelun kannalta. Kotipalveluiden asiakaspalveluun käyttämä aika halutaan nostaa 60 prosenttiin työajasta ja myös lääkärien potilaskontakteihin käyttämää aikaa halutaan lisätä. Jos lääkäri kohtaa nyt 2 000 – 3 000 potilasta vuodessa, niin kysytään, voisiko luvun nostaa 5 000 – 6 000 :een. — Jokainen haluaa tehdä sitä työtä, mihin hänet on palkattu, Komulainen totesi.
(KL)
