Sulkavalla on loistava brändi luonnostaan: "Yritetään soutaa eikä huovata"
Kunnanjohtaja Sakari Varala tiesi soutaneensa, kun oli kiertänyt ensimmäisen kerran elämässään Partalansaaren veneellä.
Tiina Ojutkangas, teksti
Timo Seppäläinen, kuvat
Kunnanjohtaja Sakari Varala naurahtaa, kun häneltä kysytään tämän kesän Sulkavan Suursoutujen menestyksestä. Sulkavalla soudettiin heinäkuun puolivälissä.
– Kyllä se helpotti, kun sai vähän maata jalkojen alle! Selkä oli kyllä vähän jumissa, kuvailee Varala ensimmäisestä soutukisastaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sulkavan suursoudut on yhteisöllinen tapahtuma, mutta myös kunnon urheilua.
Soudut on vanha sulkavalainen tapahtuma, jonka pääidea yksinkertaisuudessaan on soutaa kirkkoveneellä 60 kilometrin lenkki Partalansaaren ympäri. Matkan voi taittaa kirkkoveneellä, pienveneellä tai retkisoutaen.
Tänä vuonna osallistujia oli heinäkuun puolivälissä pidetyssä soutukisassa noin 2000. Parhaimmillaan määrä on ollut moninkertainen, mikä on ollut pienelle eteläsavolaiselle iso ja mieluinen ponnistus. Asukkaita Saimaan äärellä sijaitsevassa kunnassa on noin 2300.
Joukkue lähdössä omaan urakkaansa.
Sulkavan kunnan brändi nojaa soutuihin, joten Sulkavan ei tarvitse lähteä pohtimaan mitään erityisiä hilavitkuttimia tai isoa brändityötä.
– Tärkeimpiä asioita, joka vahvistuu, on soutuidentiteetti, joka vahvistuu soutaessa. 60 kilometriä ei ole mikään lyhytkestoinen suoritus, kun yrittää tehdä joukkueen eteen, laittaa asiat omaan uomaansa matkan aikana. Me eletään niitä soutuja.
Tuore kunnanjohtaja tunnistaa yhteisen tekemisen merkityksen.
–Yhteisen tekemisen kautta yhteinen tavoitetila tulee esiin. Jos olisi iso kaupunki, olisi jonkun yhdistuksen yhteisöllisyyttä. Nyt se on koko kunnan voimavara. Se on niin vahvasti osa meidän identiteettiä, että se tulee esille kaikessa, myös päätöksenteossa. On helpompi luoda yhteinen tavoitetila.
Perinteikäs tapahtuma
Sulkavalla on soudettu vuodesta 1968. Tapahtuman idea syntyi veneentekijä Kauko Miettisen päässä. Tuolloin Sulkava-seura pohti kuumeisesti, mikä voisi olla paikkakunnalle sopiva tapahtuma. Ensimmäisiin soutuihin osallistui 38 soutajaa.
– Souduista tulee myös sukupolvet ylittävät asia, kun se alkaa olla jo dna:ssa. Emme saa kuntana antaa valtavan valua hukkaan.
Kunnanjohtaja Sakari Varala ja Timo Huttunen ovat silminnähden tyytyväisiä soutumeininkiin.
Eteläpohjalainen Sakari Varala katsoo soutuja voimakkaasti oman organisaation kautta. Hänen mielestään tapahtuma heijastuu kunnan sisäiseen kulttuuriin ja myönteiseen ilmapiiriin.
– On otettu hyvin vastaan, jokaikisellä on oikeanlainen yhteisöllinen kulttuuri. Voit olla sellaisena kuin olet. Ei ole niin, että pitää olla jonkunlainen tullakseen sulkavalaiseksi. Yritetään soutaa eikä huovata.
Se vie kuntaa eteenpäin, kuntatalouskaan ei ole pikamatka.
Kunnanjohtaja korostaa tapahtuman markkinointiarvo: matkailu on tärkeää ja tulevaisuus vielä tärkeämpää.
– Vesi ei pysy kantamalla. Pitää olla puitteet, luonto, Saimaa. Sen jälkeen kun ollaan pystytty tuomaan nuo elementit soutujen kanssa yhteen, on mahdollisuus saada raha jäämään.
Sulkavalla peräänkuulutetaan seutukunnallista yhteistyötä matkailussa.
– Edellytykset ovat olemassa. Kun tulen ulkopuolisena, huomaa kesällä, että kaikki tasainen ei ollutkaan peltoa. Matkailijat eivät katso, missä on kunnan raja vaan mitä toiminta on.
Sakari Varala pitää jotakin niin yksinkertaista kuin hiljaisuutta voimavarana.
Pääsihteeri Terhi-Maria Aurala haluaisi Sulkavalle myös talvitoimintaa.
Nuoriso mukaan soutuihin
Sulkavan Suursoutujen tulevaisuuteen kuuluu uudistuminen. Sulkava-seura tulee olemaan edelleen paras mahdollinen kilpailun järjestäjä. Muun tapahtuman järjestämisen saa harteilleen perustettava yritys.
Soutaja Jari Saario kannusti suojelijana Sulkavalla soutaneita.
Tavoitteena on mun muassa sen, että kysyttäessä myös nuoriso tuntee tapahtuman. Soutumatkat uudistuvat siten, että soutuihin on nykyistä helpompi osallistua. Kirkkoveneellinen ystäviä on monelle liian vaikea rasti järjestettäväksi.
– Lyhyempien matkojen ansiosta pystytään pitämään intensiteetti.
Tapahtumayhtiön avulla olisi laajemmat resurssit käytettävänä nuorison ja muun uuden yleisön tavoittamiseen. Se Sulkavalla pidetään mielessä, että kyse on urheilutapahtumasta eikä mistään festivaalista, muistuttaa kunnanjohtaja.
– Seura on se, jolla on itse urheilutapahtuman ytimen järjestämisessä. Oheistoimintaan tulee uutta osaamista esimerkiksi lapsiperheille vaikkapa perhesoutu.
Urheilua ja käsityökulttuuria
Järjestelyistä vastaa tulevaisuudessa uusi osakeyhtiömuotoinen tapahtumayhtiö yhdessä Sulkava-seuran kanssa. Sulkavan suursoutujen tapahtumayhtiön pääsihteeri Terhi-Maria Aurala on tuore sulkavalainen ja innoissaan tulevasta.
Terhi-Maria Aurala on innoissaan uudesta pestistään pääsihteerinä. Soututapahtuman kehittämiseen on paljon ideoita.
Tämän vuoden tapahtumassa hän oli promoamassa tulevaa.
– Neljän hengen tiimillä oltiin paikalla, haastateltiin ihmisiä. Halusin nähdä vähän eri näkökulmasta soudut. Oli silmiä avaavaa nähdä kaikkea, retkisoutuja, talkoolaisia. Sai monipuolisen kuvan, mitä mieltä ihmiset ovat tapahtumasta.
Yleisen sarjan voittanut Marko Leppämäki maalissa väsyneenä mutta onnellisena.
Terhi-Maria Aurala ei ainakaan tänä vuonna osallistunut soutamalla, että pystyi parhaiten näkemään, mitä kaikkea päivien aikana tapahtui.
– Partalan saari, jota soudussa kierretään, käydään ”moottoroidusti” katsomassa. Sinne voisi järjestää maisemareitin.
Huippusoutaja Jari Saario oli tänä vuonna tapahtuman suojelija. Hänen avullaan markkinoidaan soutuja muillekin, onhan Saario muun muassa soutanut Atlantin yli kaksi kertaa.
Kun tavoitellaan 4000 – 5000 osallistujaa, tarvitaankin markkinointia, sillä Suomen suvi on täynnä tapahtumia. Sosiaalinen media otetaan vahvasti avuksi.
– Sisäsoutu voisi olla yksi tapa.
Terhi-Maria Aurala väläyttää mahdollisuutta kehittää myös yleisöön menevää ja nuoria kiinnostavia lajeja kuten coastal, joka on sprinttityyppistä soutamista.
– Myös retkisoutu voi olla kasvava ja seikkailu-urheiluun liittyvät jutut.
Pääsihteeri pohtii puuveneiden, luonnon ja perinteiden yhdistämistä.
– Täällä on edelleen muutama veneentekijä ja perinteisten kädentaitojen arvostusta.
Terhi-Maria Aurala haluaa, että vahvan soutupitäjän status näkyy katukuvassa.
– Yritetään ajatella koko vuoden ympärillä, puuveneasia on sulkavalaisten dna:ssa. Sulkavalainen ajanlaskukin kertoo siitä, toistaa Aurala kunnanjohtajankin ajatuksia.
Tapahtumayhtiön pääsihteeri aloittaa varsinaisesti työt elokuun alussa, mutta vauhti on jo päällä ja ideoita lentelee. Hän näkee yhtenä mahdollisuutena muun muassa soutukoulun.
Sulkavan Suursoutujen uusi malli tarkoittaa sitä, että yhtiöllä on strateginen kumppanuus kunnan kanssa. Mukaan halutaan myös alueen yrittäjät. Tapahtumayhtiö kantaa riskin, Sulkava-seura hoitaa kilpailutapahtuman.
– Huolehditaan siitä, että seura on hyvinvoiva. Sillä on osaaminen kilpailun järjestäjänä.
Alla olevassa kuvassa teekkareiden joukkue suorittaa urakkaansa.
