Kuntien takauskeskuksen mukaan maakunnat pitäisi perustaa kuntamuotoisina.

– Kuntamuotoisesti perustetut maakunnat luovat edellytykset ylläpitää ja
edelleen kehittää kuntien yhteisen varainhankinnan nykyistä toimivuutta, takauskeskus toteaa tiedotteessaan.

Takauskeskus kertoo näkemyksen syntyneen puolen vuoden valmistelun tuloksena. Se katsoo mainitun ratkaisun yhtäältä turvaavan kuntien varainhankinnan nykyisen kehittyneisyyden ja toisaalta edistävän hallitusohjelman toteutumista.

– Maakuntien perustaminen kuntatyyppisinä oikeushenkilöinä tarjoaa suotuisimmat edellytykset maakuntahallinnon kehittämiselle. Se muun muassa helpottaa olennaisesti omistusten järjestelyyn, varainhankintaan sekä eläke-, työnantaja-ja edunvalvontayhteisöihin liittyvien ongelmien ratkaisua.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Kuntien takauskeskuksen tehtävänä on kuntien varainhankinnan turvaaminen ja kehittäminen. Se myöntää takauksia Kuntarahoitus Oyj:n varainhankinnalle. Takauskeskuksen jäseninä ovat kaikki Manner-Suomen 297 kuntaa.

Kuntamuotoista maakuntaa ovat nostaneet aiemmin esille muiden muassa Kuntaliiton johtaja Reijo Vuorento ja entiset kansanedustajat Kimmo Sasi ja Hannes Manninen.

Niemeläinen: Kuntamuoto auttaa yli ongelmien

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen sanoo olevansa ilahtunut siitä, että kuntamuotoisen organisoitumisen malli maakunnille on nostettu esiin. Sen avulla voidaan väistää maakunta- ja aluehallintouudistuksen karikot.

– Tähän asti keskustelussa on tarkasteltu vain maakunnan toiminnan reunaehtoja: mitä se tekee ja mitä se ei tee. Maakunnan asemasta oikeushenkilönä ei ole paljonkaan keskusteltu. Siitä ei ole mainintaa myöskään Sipilän hallituksen ohjelmassa, Niemeläinen sanoo.

Niemeläinen pitää kuntamuotoa oikeana ratkaisuna muun muassa siksi, että kunta on suomalaisille tuttu ja turvallinen oikeushenkilö.

– Siihen meillä järki ja osaaminen riittää. Jos menemme kuntamuodon ulkopuolelle, osaamisemme ei riitä. Siitä ei ole olemassa oikeuskirjallisuutta. Menisimme tuntemattomaan, Niemeläinen sanoo.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Maakunnalliset monialakuntayhtymät ovat aluekunnan esiaste; PL 121 § sanoo:

    Marssijärjestys perustuslain 121 §:n noudattamisessa perustuslakivaliokunnassa voi kulkea 20 monialakuntayhtymän kautta kohti 18 aluekuntaa. (Auekuntaa esittäneet mm. professorit Mikael Hidén, Aimo Ryynänen, Kaarlo Tuori).

    Siirtymäaikana 2022 mennessä 18 kuntayhtymämuotoiseen valtuustoon saadaan yhdistetyksi vaiheiden 1–4 mukaisesti tulevan aluekunnan demokraattisesti ohjatut toiminnot.

    Vaihe 1

    Maakunnissa voidaan perustaa nykyisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymien perustuksille sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymät tai vaihtoehtoisesti alueen erityispiirteet huomioon otettuna perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhdistävät kuntayhtymät.

    — Maakunnallisten kuntayhtymien perustaminen keventää hallintoa, ja hoitoketjujen hallinta parantaa tuottavuutta. Ennaltaehkäisevä työ kunnissa lähipalveluina vähentää erikoissairaanhoidon, ja esimerkiksi pitkäaikaisten huostaanottojen tarvetta. Tehokas kuntoutus tuo säästöjä esimerkiksi vanhustenhoidossa. Nopea hoitoon pääsy voi kyhentää dramaattisesti hoitoaikojen pituutta.

    — Kun koko maassa on sote-kuntayhtymät sairaanhoitopiireissä, saavutetaan kestävyysvajeen kannalta toivottu tulos, mikä on myös jäsenkuntien etu, eikä veroprosentteja tarvitse nostaa. Sote- kulujen kasvunopeus saadaan yhteen (1) prosenttiin. Sote-henkiköstön määrä 50–52 henkilöä per 1000 asukasta.

    — Kunnilla on motivaatio turvata lähipalvelut ja parantaa tuottavuutta eli hillitä kustannusten nousu yhteen prosenttiin nykyisestä. Tähän ei tarvita valtion ”strategista” ohjausta, mikä vesittää itsehallinnon ja demokratian.

    Vaihe 2

    18 maakunnallista palo- ja pelastustointa perustetaan kuntayhtymämuotoisesti — ml. ensihoito.

    Vaihe 3

    Ammatillinen koulutus kuntayhtymämuotoisena.

    Vaihe 4

    Maakuntien liitot kuntayhtymämuotoisena.

    Siirtymäajan jälkeen aluekunnat toimivat niille sopivien tehtävien osalta, kuten nykyiset kunnat, jotka jatkavat samalla tavalla kuin Ruotsissa.

    Ruotsissa on sekä 290 kuntaa että 20 aluekuntaa.

    Ruotsissa luotetaan siihen, että kunnissa ja aluekunnissa on paras tietämys tehdä julkiselle taloudelle parhaat päätökset. Kunnat ja aluekunnat voivat oppia ja onaksua toisiltaan parhaat ja tuottavimmat käytännöt.

  2. Maakunnalliset monialakuntayhtymät ovat aluekunnan esiaste; PL 121 § sanoo:

    Pilotti: sairaspäivärahat ja matkakorvaukset

    Osaoptimointi pois maakunnasta

    Sairastavuudeltaan ja ikärakenteeltaan kaksi erilaista maakuntaa, joissa edellä mainitut vaiheet 1–4 on saatu valmiiksi vapaaehtoisesti, voivat siirtää resursseja kehittämisvaiheeseen ja kokeiluun, jossa soten järjestäjä-rahoittaja-tuottaja maakunta ottaa vastuulleen sairaspäivärahat ja matkakorvaukset. Nämä kaksi tai kolme pilottimaakuntaa voidaan valita heti.

    Kun verotusoikeudellinen kuntayhtymävaltuusto järjestäjä-rahoittaja-tuottaja vastaa sairaspäivärahoista ja matkakorvauksista, niin sen on otettava huomioon lähipalveluissa ennaltaehkäisevä työ ja tehokas kuntoutus, kuten myös jonotusaikojen lyhyys leikkauksiin siten, että hoidon vaikuttavuus maksimoidaan ja julkisen talouden kustannusten minimoimiseksi.

  3. Koska valtionhallinto jatkuvasti vähentää kunnille jaettavaa osuutta, jää vaihtoedoksi vain kunnan omarahoitus. Kunnilta on viety tuet, kunnat eivät pysty, eivätkä enää tee ennaltavaehkäisevää toimintaa. Vaikka kuinka viisasta se olisikin, valtion nykyjohdon toiminta vie kunnilta voimavaroja ja kykyä oma-aloitteellisuuteen. Siis rahasta on kyse, hallitus lupasi kunnille helpotuksia, ja noin miljardin kevennykset kunnille. Toisin näyttää käyvän, kunnat maksavat vieläkin enemmän. Kuntien tehtäviä piti vähentää, näyttäisi ettei onnistu, vaikutus on ehkä päinvastainen. Terv: Jari.

  4. 19 maakuntaa ovat niiden sisään jääviä kuntia suuremmat itsehallinnot sanoo:

    Tähän mennessä perustuslaillisin, kaikin osin yksinkertaisin, nopein ja ongelmattomin menetelmä on perustaa 20 sairaanhoitopiiriin kuntayhtymään tavoitteiden mukainen uudistus kuntayhtymämuodossa. Täysin riittävä uudistus.

    19 maakuntaa ovat niiden sisään jäävien kuntien asukkaille kuntiensa suuremmat lähialueitsehallinnot.

    Perustuslaillisesti itsehallinnollisilla asukkailla on verotusoikeus sekä kuntiensa järjestämiin palveluihin että asukkaitten kuntien lähialueen valtuuston järjestämiin palveluihin.

    Perustuslaki 121 pykälä 1. ja 4. momentti

    Perustuslakivaliokunnassa yhtä aikaa on toteuduttava:

    Vaalilla valittu demokratia, verotusoikeus, järjestämispäätökset, tuotantopäätökset, budjettipäätökset, rahoitus- ja lainanottopäätökset, alijäämien kattamisen päätökset.

    Tästä on hyvä jatkaa.

    https://kuntalehti.fi/yleinen/koskinen-soteen-tarvitaan-erilaisia-malleja/

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*