Alueelliselta työllisyyskokeilulta toivotaan pitkäjänteisyyttä ja pysyviä toimintamalleja
Kuntaliitto pitää tärkeänä hallituksen budjettiriihessä tällä viikolla tehtyä linjausta alueellisten työllisyyskokeilujen käynnistämisestä. Kuntaliiton talousasioihin erikoistuneen varatoimitusjohtaja Timo Reinan mukaan on hyvä, että työllisyyden edistämisessä luotetaan kuntiin. Edellisellä hallituskaudella tehdyt kuntaperusteiset työllisyyskokeilut toivat mukanaan runsaasti hyviä tuloksia.
– Saimme aikaan tehokkaampaa, räätälöidympää ja parempaa palvelua sekä entistä vahvemman yhteyden esimerkiksi elinkeinoelämän järjestökenttään ja koulutukseen.
Keskeisimpänä lähtökohtana uudelle työllisyyskokeilulle Reina pitää pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen katsovaa suunnittelua.
– Vaikka puhumme kokeilusta, pitäisi henkisesti, poliittisesti ja lainsäädännöllisesti asennoitua niin, että nyt synnytetään pysyviä toimintamalleja. Kunnille ei ole motivoivaa kokeilla uudestaan ja uudestaan jotain, mitä on kertaalleen samansukuisena jo kokeiltu.
Edellistä alueellista työllisyyskokeilua pidettiin monin paikoin ansiokkaana, mutta Juha Sipilän hallitus lopetti edellisen alueellisen työllisyyskokeilun hallituskautensa aikana. Aiemman työllisyyskokeilun onnistujiin lukeutui muun muassa Pirkanmaa, johon myös työministeri Timo Harakka viittaa työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaistussa tiedotteessa.
– Tampereen kokeilussa on saavutettu merkittäviä tuloksia keskimääräisen työttömyysjakson lyhentymisessä. Jatkossa tavoittelemme näiden samojen vaikutusten alueellista levittämistä.
Tampereen ja Pirkanmaa ovat verrattain suuria hallintoalueita – onko saman mallin levittäminen realistista myös pienemmille kunnille? Kuntaliiton Reina toteaa jokaisen kunnan arvioivan itse oman tilanteensa, mutta uskoo työllisyyskokeilun mukautuvan erilaisiin tarpeisiin.
– Lähtökohtaisesti olettaisin mallin olevan houkutteleva merkittävälle joukolle kuntia. Luonnollisesti se edellyttää kuntien yhteistyörakenteita, joissa tehtäviä hoidetaan, mutta näin on ollut Tampereen kokeilussakin.
Timo Reina huomauttaa, että alueellisen työllisyyskokeilun onnistumisessa on kuntien kannalta voimakkaat kannustimet. Työttömyyden torjuminen näkyy positiivisena kasvuna muun muassa kuntaverotuksessa.
Kuntatoimijat ovat tuoneet esille näkemystään alueellisesta työllisyyskokeilusta muun muassa tapaamisessa työministeri Harakan kanssa viime viikolla. Yksityiskohdat uuden mallin osalta ovat kuitenkin vielä auki. Timo Reinan mukaan mallin käyttöönotto vaatii kunnilta omien työllisyyden edistämisen voimavarojen arviointia ja niiden integrointia te-hallinnolta siirtyvään malliin. Seuraava tärkeä askel alueellisen työllisyyskokeilun käynnistämisessä on kuitenkin se, että hallitus tarjoaa kunnille avaimet oman alueensa mallin hallinnointiin.
– Toivottavaa on, että kunnille siirtyy aidosti tarvittavat resurssit ja toimivalta, esimerkiksi pääsy tietojärjestelmiin. Tällä tavalla kunnat voivat kantaa vastuun vaikeasti työllistyvien palveluprosesseista ja työllistymisestä.
TEKSTI: ANNI LINDGREN