Alueiden komitea linjasi näkemyksensä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta
Kevyempi hallinto niin EU:ssa kuin etenkin kansallisesti helpottaa rahoitusohjelmien toimivuutta, Sari Rautio sanoi. Kuva Alueiden komitean toukokuun täysistunnosta. Kuva EU/John Thys
Euroopan alueiden komitea hyväksyi keskiviikkona täysistunnossaan komitean lausunnon koheesiopolitiikan tulevaisuudennäkymistä.
Aluekehityksestä vastaava komissaari Elisa Ferreira kiteytti puheensa ja debattivastaustensa päätteeksi sanomansa toteamalla, että koheesiopolitiikka ja sen rahoitus ovat EU:n liima varmistamaan EU:n demokratiakehityksen, yhteistyön ja uudistumisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Avainkäsitteitä ovat paikkasidonnainen uudistuminen ja toiminta alhaalta ylöspäin – yhdessä, Ferreira sanoi.
Alueiden komitea oli keskustelussaan varsin yksimielinen siitä, että koheesiorahoitusta tarvitaan kaikille alueilla ja että hallintoa voidaan keventää.
Komitean mukaan paikallinen asiantuntemus osaa kohdistaa määrärahat dynaamisesti EU:n raamien puitteissa kunkin alueen tärkeimpiin ja vaikuttavimpiin yhteistyökohteisiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Komissaari Ferreiran asettaman EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuutta valmistelevan korkean tason asiantuntijaryhmän ja alueiden komitean jäsen Sari Rautio, kok., korosti EPP.n ryhmäpuheenvuorossaan, että vastakkainasettelua ei tarvita.
-Tarvitsemme vahvistuvia kaupunkeja ja maaseutua, ja tiivistä yhteistyötä näiden välillä. Erilaisten alueiden tarpeet ovat moninaisia, ja erilaisia. Rahoitusohjelmien rakenteiden tulee olla riittävän yksinkertaisia, jotta eri rahoituslähteistä rahoitettavien toimien yhteensovitus onnistuu. Eli tarvitaan helpompia ja yksinkertaisempia hallinnon rakenteita niin EU:n tasolla ja etenkin kansallisesti., Rautio sanoi.
Rautio myös painotti innovaatioiden uutta luovaa merkitystä sekä alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden toteutusta eurooppalaisen kumppanuusyhteistyön avulla.
Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä, kesk., piti Renew Europe -ryhmän puheenvuoron ja korosti, että hänen ryhmäsä pitää tärkeänä koheesiopolitiikan pitkäjänteisyytä ja ennustettavuutta.
-Sujuvuutta tarvitaan myös lisää jäsenmaihin. Tilapäisiin kriiseihin ja tilanteisiin tarvitaan toinen rahoituskaista. Koronapandemia tai luonnonkatastrofit pitää hoitaa nopeiden rahoitusinstrumenttien avulla, Vehkaperä sanoi.
Vehkaperä nosti esille myös erilaiset olosuhteet EU:n sisällä, kuten pitkät etäisyydet, maantieteelliset olosuhteet, harva asutus tai sosio- ekonominen asema. Vehkaperä nosti esille myös esimerkkejä siitä, kuinka koheesiopolitiikalla edistetään haasteiden kanssa kamppailevien alueiden kehitystä.
-Omalla alueella on Euroopan unionin koheesiopolitiikalla pystytty parantamaan olosuhteita yritysten viennin edistämiseksi, on kehitetty digitalisaatiota ja enrgiahankkeita paikallisten ihmisten tarpeisiin. On mahdollistettu yliopiston ja tutkimuslaitosten kehitys- ja innovaatiohankkeita. On edistetty maarajojen yli tapahtunutta yhteistyötä muun muassa energia- ja ratahankkeilla.
