Aluekehitysrahojen kohdentaminen halutaan uusiksi Laitilassa – Lapinlahdella se halutaan pitää ennallaan

BRYSSEL – Aluekehitysrahojen kohdentamisesta Suomessa tulevalla ohjelmakaudella tulee käydä keskustelua Suomessa, Pauliina Haijanen sanoo.

Haijanen, kok., on Laitilan kaupunginhallituksen jäsen ja Euroopan alueiden komitean Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja.

Alueiden saamat rahat ovat osa EU:n koheesiopolitiikkaa, jonka tavoitteena on vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville ihmisille.  Politiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa Euroopassa. Koheesiopolitiikka on EU:n tärkein investointiväline, ja Suomi on saanut koheesiopolitiikan rahoitusta ohjelmakaudella 2014-2020 noin 1,47 miljardia euroa.

EU-rahoista saavat perussopimuksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomi tietyn osuuden, mutta muuten Suomella on myös valtaa päättää sisäisesti, miten rahaa kohdennetaan.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni, kesk., esitti elokuussa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että aluekehitysrahaa voisi ohjata aiempaa enemmän suurilta kaupungeilta seutukaupungeille, joissa hyöty-panossuhde on parempi.

Haijasen mielestä rahaa pitäisi kohdentaa sinne, missä on ihmisiä.

– Totta kai, kun edustan Etelä- ja Länsi-Suomea, ei voi olla oikein, että tuki per nuppi on kymmenkertainen Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun meillä on kuitenkin alueita joissa on paljon toimijoita ja vaikuttavuus olisi ihan eri luokkaa. Tästä pitää voida vakavasti keskustella, Haijanen sanoi Kunta.tv:n haastattelussa Brysselissä.

– Jokin käytännön uudistaminen on ehdottomasti tarpeen, Haijanen sanoo.

Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Ossi Martikainen, kesk., pitää nykyistä kohdentamistapaa hyvänä. Myös Martikainen on alueiden komitean jäsen.

– Suomessa on tärkeä ymmärtää, että koheesiopolitiikka on syntynyt alueellisten kehityserojen tasoittamiseen, ja sitä varten, että kaikki alueet kytketään mukaan yhteisiin markkinoihin, Martikainen sanoo Kunta.tv:n haastattelussa

– Tässä mielessä meillä on edelleen esimerkiksi syrjäisistä olosuhteista ja harvasta asutuksesta johtuvia kehityseroja. Pidän tärkeänä, että pidetään yllä harvan asutuksen kriteeri ja ehkä myös palautetaan pohjoisen ulottuvuuden merkitys.

Alueiden komitean aloitetta koheesiopolitiikan paremmasta näkyvyydestä ja siitä tehokkaammin viestimisestä Martikainen kannattaa.

– Suomi on kuitenkin Euroopan unionissa nettomaksajamaa, ja kuitenkin kaikki alueemme ja kuntamme ja kaupunkimme voivat hyödyntää Euroopan unionin rahoitusvälineitä, kyllähän tämän täytyy olla paremmin ihmisille tunnettua.

Martikaisen mukaan kysymys on myös siitä, että jokapäiväisessä toiminnassa kouluissa, maataloustoimistoissa tai kunnan päätöksentekoelimien esityslistoissa huomioimaan, mikäli EU:lla on jokin rooli päätöksessä.

Erityisesti kuntapäättäjän tulisi tuntea koheesiopolitiikan periaatteet, Martikainen sanoo.

– Jokainen kuntapäättäjä on päätöksiä tehdessään vastuussa kuntalaisilleen ja se kokonaisuus, mistä kunnissa käytettävät rahat, kyllä sen verran pitää jokaisen päättäjän opiskella asioita.

Katso Ossi Martikaisen haastattelu Kunta.tv:stä:

Koheesiopolitiikan puitteissa tuetaan satojatuhansia hankkeita ympäri Eurooppaa. Hankkeita rahoitetaan kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) sekä koheesiorahastosta.

Koheesiopolitiikalla (EAKR) rahoitettiin esimerkiksi viime vuonna Euroopan alueiden viikolla Region Stars -palkinnon saanut uusimaalainen TeKiDe-hanke, jossa muutettiin puuvillatekstiilijätettä kestäväksi ja laadukkaaksi kuiduksi. Innovaation tavoitteena on edistää alueen erikoistumista cleantechiin eli puhtaaseen teknologiaan. Sillä voidaan myös tukea jätteen vähentämistä tekstiiliteollisuudessa.

Ympäri Suomea levinneet Ohjaamot, joissa nuoret aikuiset saavat eri sektoreiden palveluja yhdeltä luukulta, on puolestaan rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta.