Arkistosta: Rosoisen Kotkan ministeri – Kuntaministeri Sirpa Paatero on huolissaan siitä, että kunnat ajavat rahapulassa investointinsa alas

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 7/2020.

Rosoinen.

Tällä adjektiivilla kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., kuvaa kotikaupunkiaan Kotkaa.

Mereltä tuulee ja aurinko paistaa, kuten usein Kotkassa. Anorakkiin ja farkkuihin sonnustautunut Paatero on pyöräillyt Kotkan keskustan lounaiskärjessä sijaitsevaan Katariinan meripuistoon kotoaan Sibeliuspuiston reunalta.

– Kotkansaarella on kätevintä kulkea pyörällä, hän opastaa.

Kimmeltävän meren äärellä on runsaasti ulkoilijoita, mutta ei silti ruuhkaksi asti. Jäätelökioskilla piipahdellaan, ja ruoan tuoksua tulvahtaa grillipaikoilta. Ilmassa on lomafiilistä.

– Kiitokset Kotkan hienoista puistoista kuuluvat täällä vaikuttaneille puutarhureille. Viimeaikaisen kehityksen takana on eläkkeelle jäänyt kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen, Paatero kertoo.

Ministeri puhuu kotkalaisittain ”miä” ja ”siä”. Hänen juurensa ovat tiukasti tällä seudulla, vaikka kunnan nimi onkin muuttunut.

– Isäni on syntynyt Kymin kunnassa, minä Karhulan kauppalassa ja tyttäreni Kotkan kaupungissa. Kaikki nämä ovat nyt samaa aluetta.

Hänen äitinsä on syntynyt Lavansaaressa, joka jäi jatkosodan jälkeen rajan taakse.

Paateron mukaan rosoisuus tarkoittaa sitä, että Kotkassa ei turhaa hienostella.

– Ehkä sekin kertoo jotain, että Junnu Vainio on täältä kotoisin. Eikä Meripäivillä muuten siemailla skumppaa, hän nauraa viitaten Kotkan perinteiseen suurtapahtumaan, joka tänä kesänä jouduttiin perumaan koronarajoitusten takia.

”Pieniä hässäköitä”

Vaikka koronapiina on pannut ministerit koville, Paatero vaikuttaa ainakin täällä kotisaarellaan rennolta ja hyväntuuliselta.

Kun hän aloitti vuosi sitten Antti Rinteen, sd., hallituksen kunta- ja omistajaohjausministerinä, ei olisi uskonut, että noin puolen vuoden kuluttua Paatero eroaa ministerin paikalta – ja lopulta hallitus vaihtuu.

– Vuosi sitten ajateltiin, että eniten työtä teettää EU-puheenjohtajuuskausi, hän muistelee.

Valtionyhtiöiden tilannetta mietittiin sillä mielellä, että mitähän myytäisiin.

– Sitten tuli niitä pieniä hässäköitä.

Viime vuoden ”hässäkät” ovat koronakevään aikana miltei unohtuneet.

Kyseessä oli niin sanottu Posti-kohu, joka sai alkunsa siitä, kun 700 pakettilajittelijaa siirrettiin liikkeenluovutuksella Postin tytäryhtiöön. He siirtyivät jakajien työehtosopimuksen piiriin, mikä ei sopinut Posti- ja logistiikka-alan unionille (PAU), joka pysäytti Postin käsittely- ja lajittelutoiminnot. Tuli postilakkoa ja tukilakkoaaltoa.

Kiisteltiin siitä, onko Paatero tehnyt Postin hallitukselle selväksi, ettei valtio-omistaja hyväksy lajittelijoiden siirtoa Postin tytäryhtiöön.

Pääministeri Rinne totesi marraskuun lopulla, ettei Paatero ole tehnyt valtio-omistajan tahtoa selväksi Postille riittävän selväsanaisesti. Paatero oli samana päivänä jättänyt hänelle eronpyyntönsä ja Rinne oli myöntänyt eron. Paatero jäi saman tien sairauslomalle.

Dramaattisten vaiheiden jälkeen koko hallitus erosi joulukuun puolella. Uusi hallitus muodostettiin vanhalta pohjalta hallitusohjelmaa myöten. Rinteen tilalle pääministeriksi nousi Sanna Marin, sd., ja kuntaministeriksi palasi Paatero. Salkusta oli siirretty omistajaohjaus eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselle, sd.

Politiikan jättäminen kävi Paaterolla mielessä.

– Syksyn aikana minulla oli monenlaisia ajatuksia siitä, millaista tämä politiikka on ja onko tätä mielekästä tehdä.

Ajatus siitä, että hän haluaa tehdä edelleen työkseen politiikkaa, vahvistui, kun tukea tuli niin kuntakentältä, valtionhallinnon sisältä kuin kollegoilta eduskunnastakin.

– Luottamusta tuli joka puolelta. Se tuntui hyvältä. Kun sain mahdollisuuden palata kuntaministeriksi, tunsin olevani omimmillani.

Ensi vuosi kinkkinen

Jo ennen koronakriisin alkua kunnille maalailtiin synkkiä näkymiä, mutta koronan vuoksi kuntien talous on romahtanut. Paateron mielestä nyt ei auta muu kuin antaa pikaisesti apua.

– On turvattava kuntien mahdollisuudet järjestää peruspalveluita heti.

Tällä hän viittaa lisäbudjetin reilun miljardin euron apupakettiin.

Kuntaliiton arvion mukaan korona heikentää kuntataloutta tänä vuonna lähes kaksi miljardia euroa. Runsas miljardi ei siis riitä.

Paatero rauhoittelee, että eri ministeriöissä mietityistä muista ratkaisuista tulee kyllä apua kunnille ja kuntien alijäämien kattamista helpotetaan. Hallitus on luvannut tarkistaa tilanteen loppukesällä.

– Elokuussa kuntien ja sairaanhoitopiirien tilanne katsotaan uudelleen, kun tiedetään, mihin suuntaan korona on mennyt.
Koronan vaikutukset eivät rajoitu vain tähän vuoteen, vaikka alkuvaiheessa niin luultiin.

– Ajateltiin ensin, että kunhan turvataan kuntien tämä vuosi, mutta näyttää siltä, että seuraava vuosi tulee olemaan myös kinkkinen.

Kunnille tilanne on vaikea, koska normaalisti ne tekevät omia budjettejaan niin, että ne raamittavat niitä kesäkuussa.

– Nyt kun valtion ensi vuoden budjetti tehdään elokuussa, monet kunnat ovat siirtäneet oman budjettinsa valmistelun aloittamisen sinne, Paatero sanoo.

Pelko investoinneista

Paljon odotetaan myös elvytyspaketilta, joka vaikuttaa työllisyyteen ja sitä kautta kuntien elinvoimaan ja verotuloihin.

Paateron mukaan Senaatti-kiinteistöillä on sellaista julkista rakentamista, jota voisi vauhdittaa. Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön (VM) alainen liikelaitos.

Paaterolla on suuri huoli siitä, että rahapulassa kunnat vetävät investointejaan alas.

– Jos niin käy, se on tietenkin huono suuntaus. Kunnille olisi tietysti kaikkein helpoin ratkaisu, ettei taloudellisessa ahdingossa tarvitse panna rahaa investointeihin.

Monet investoinnit ovat huolellisesti valmisteltuja ja hyvin perusteltuja hankkeita, hän muistuttaa.

– Meillähän on kunnissa vaikka kuinka paljon tarvetta investoinneille. Tarvitaan kouluja, päiväkoteja, liikuntapaikkoja, uimahalleja ja terveysasemia. Voidaan tehdä terveempiä rakennuksia, joilla vältetään sisäilmaongelmia ja pystytään tekemään myös parempia energiaratkaisuja.

Paaterolla on yksi keino, jolla kuntien investointien alasajon voisi estää.

– Nyt olisi syytä saada kuntien investointeihin tukea, jotta investoinnit pysyisivät käynnissä.

– Emme ole vielä valmistelleet sellaista, mutta jos elvytystä pitää ajatella pidemmälle ajalle, se on yksi vaihtoehto.

Kaikki kunnat eivät selviä

Samalla, kun hoidetaan akuuttia tilannetta, pitäisi jaksaa ajatella, mitä kunnat ovat tulevaisuudessa.

– Siihen on ollut nyt liian vähän aikaa, mutta sellaiselle on tarvetta, ministeri sanoo.

Kun Paatero vastaanotti helmikuussa Kunnat käännekohdassa? Kuntien tilannekuva 2020 -raportin, viesti oli, että odotettua nopeampi eriytymiskehitys jakaa kuntia.

Osassa kunnista ikääntyvien osuus vain kasvaa ja nuoret muuttavat kaupunkeihin. Harmaantuvien kuntien tulot vähenevät, mutta toimintamenoja ei kyetä vähentämään samassa suhteessa.

Taas kasvavissa kunnissa väestönkasvu lisää kyllä verotuloja ja valtionosuuksia, mutta uudet asukkaat tarvitsevat palveluita, jotka edellyttävät investointeja.

Raportin esiin nostamat ongelmat vain kärjistyvät koronan takia.

– Nyt tulee entistä selvemmin esille, että jotkut kunnat eivät selviä ja pysty turvaamaan palvelujaan.

Eriytymiselle pitäisi Paateron mielestä tehdä pikaisesti jotain.

– Jos eriytymiskehitys vain jatkuu, meillä on sitten sellaisia kuntia, jotka eivät elä millään muulla kuin valtionosuuksilla. Sehän ei ole kuntien itsehallinnon tavoite.

Leikkauksia edessä

Kuntien tulevaisuuden kannalta hänestä on tärkeää pohtia, miten palveluita rahoitetaan ja miten ne järjestetään.

– Tämä työ on aloitettava jo tänä vuonna. Se liittyy osittain sote-uudistukseen, jota tälläkin hetkellä valmistellaan. Toivomuksemme on, että sote-uudistus on eduskunnassa tämän vuoden aikana.

Vesa Vihriälän johtama selvitysryhmä maalasi synkkiä näkymiä tuleville vuosille. Elvytystä tarvitaan, mutta ryhmän mielestä viimeistään vuonna 2023 on aloitettava julkisen talouden sopeuttaminen.

Paatero uskoo, että menoleikkaukset tulevat eteen.

– Ihan varmasti niitä joudutaan miettimään. Vihriälän raportti näytti, että leikkausten lisäksi myös veronkorotukset ovat mahdollisia.

Mistä ei saisi leikata?

– Olen sitä mieltä, että kuntapuolella ihmisten peruspalveluita turvaaviin lakiin, ovat ne sitten koulua tai sosiaalityötä tai terveydenhuoltoa koskevaa, ei voi koskea eli niistä ei saisi leikata.

Oppivelvollisuusiän nostolle Vihriälän ryhmä näytti vihreää valoa, mikä ilahdutti Paateroa.

– Oppivelvollisuusiän nosto on työllisyyden kannalta hyvä asia. Kyllä koulutustason nostamisesta kannattaa pitää kiinni.

Kaupungit vahvemmiksi

VM:ssä mietitään edelleen, mitä olisivat hyviä porkkanoita kuntien yhdistämiseen. Mietintä hyytyi koronakriisin tullessa, mutta asiaa ei saa Paateron mielestä haudata.

– Edelleen pidän keskustelussa esillä myös selvitystä siitä, voisiko toisilla kunnilla olla eri tavalla tehtäviä kuin toisilla.

Paraikaa VM:ssä, joka on kuntaministerin ”kotipesä”, tehdään kaupunkistrategiaa. Se valmistuu lokakuussa.

– Kaupunkistrategian pitäisi antaa eväitä entistä vahvempien kaupunkikeskusten ja niiden ympärillä toimivien muiden alueiden kehittämiseen. Näin vahvistetaan kaupunkien asemaa.

Paateron mielestä strategialla lisätään luottamusta siihen, että kaupunkipolitiikkaa ajatellaan kokonaisuutena.

– Kaupungistuminen on kansainvälinen ja myös suomalainen trendi, mutta juuri kukaan ei ole ajatellut mihin kaikkeen se vaikuttaa, hän päivittelee.

Paatero itse ajattelee, että kaupungit voisivat ottaa entistä enemmän vastuuta alueen elinvoimaisuudesta, koska oppilaitokset ja yritykset keskittyvät kaupunkiseuduille.

– Jos kaupunkiseutu on riittävän vahva, se heijastuu myös ympäristöön.

Hän arvelee, että kaupunkien vahvistaminen voi johtaa siihen, että ympärillä olevien kuntien tehtäviä vähennetään. Hän kiistää, että tämä tarkoittaisi pienten kuntien palvelujen vähentymistä.

– Palvelut voivat jopa parantua. Jos on vahvempi yksikkö, voidaan lisätä esimerkiksi liikkuvia palveluita ja satelliitteja.

Paateron mukaan yhteydenpidossa kuntiin on tullut selväksi, että kunnissa on halukkuutta kehittää ja miettiä porukalla etenkin digitaalisia palveluita. Tästä hän on iloinen.

– Jos jotain hyvää on koronassa, niin digitaaliset palvelut ovat toimineet yllättävän hyvin ainakin koulupuolella, nuorisotoimessa ja sosiaalitoimessa.

Possokahville torille

Palataanpa turistikierrokselle Kotkassa.

Ministeri polkaisee Kotkansaaren pohjoispuolen satama-alueelle, Kotkan Kantasatamaan. Jännittävän näköinen Merikeskus Vellamo näyttelyineen ja museojäänmurtaja Tarmo avautuivat yleisölle kesäkuun alussa. Kuuluisa merimieskapakka Kairo porraskäytävän seinäkirjoituksineen ja ravintolasalin alastonmaalauksineen on myös nähtävyys.

Sataman ansiosta Kotkalla on aina ollut kansainvälinen leima. Kotka on ollut varsinkin 1900-luvun alussa monille reitti muualle maailmaan.

Viime kesänä Paaterolla oli lomaa vain pari viikkoa. Sinä aikana tuoreen ministerin piti edustaa SuomiAreenassa Porissa ja Kotkan Meripäivillä.

Tästä kesästä tulee erilainen kaikille poliitikoille, koska isot kesätapahtumat on peruttu. Elokuussa on ehkä jo vilkkaampaa. Paatero suunnistaa ainakin SDP:n puoluekokoukseen Tampereelle 22.–24. elokuuta. Siellä Antti Rinteen tilalle puolueen puheenjohtajaksi valitaan Sanna Marin.

Ensi kevään kuntavaalien valmistelut ovat vauhdissa koronakriisistä huolimatta, vaikka tilaisuuksia ei juuri kesäaikana järjestetä. Paateron mielestä ehdokkaaksi lähtemistä pitäisi silti kannustaa kaikin voimin.

– Kunnat ovat niin isoja päätöksentekijöitä kansalaisten peruspalveluissa, että kannustan kaikkia miettimään ehdolle lähtemistä.

Kuntavaalit ovat mielessä Paaterollakin, mutta tänä kesänä hän pitäisi kunnon loman, jos se vain on mahdollista.

– Haluaisin olla mökillämme Haminan edustalla vähän pitempään.

Paateron mielestä nyt on hyvä aika nauttia kotona olosta ja lähimatkailusta turvavälit ja käsienpesut muistaen. Hän itse on kiertänyt luontopolkuja Pyhtäällä ja Repoveden kansallispuistossa.

– Kyllä siellä on porukkaa paljon enemmän kuin tavallisesti. Toivon, että ihmiset asennoituisivat niin, että tämä on nyt tämmöinen kohta tässä ja nautitaan tästä.

Kaikille Kotkaan tulijoille, Paaterolla vielä yksi vinkki:

– Torille kannattaa mennä possokahveille!