Hallitus kehysriihessä Säätytalossa
Hallitus kehysriihessä huhtikuussa 2020. Kuva: Lauri Heikkinen/ VNK

Kuntatalous on historiallisen huonossa tilanteessa: koronakriisi rokottaa kuntataloutta ensi vuonna noin 1,7 miljardia euroa. Budjettiriihi ei kuitenkaan ole tarjonnut ratkaisua ongelmaan.

– Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt helpotusta kuntien ahdinkoon. Kuntaliitto vaatii, että kuntataloutta elvyttäviä päätöksiä tehdään syksyn budjettiriihessä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.

Vuoden 2020 kuntien tukipaketti kattoi vain osan koronan vaikutuksista kunnille. Lisäksi Kuntaliitto muistuttaa, että tukea tarvitaan myös ensi vuonna. 

– Yhteisöveron jako-osuuden korotusta tulee jatkaa myös vuonna 2021. Lisäksi valtionosuuksia jo vuosia rasittanut laskennallinen kiky-vähennys tulee poistaa.

Reinan mukaan olisi lisäksi kohtuullista jättää yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset perimättä takaisin, kunhan euromääriin on tehty ensin tarkistukset toteutuman perusteella.

Kuntien tehtävät vain kasvavat

Kunnat kantavat päävastuun ihmisten palvelujen turvaamisesta koronakriisin keskellä.

– Tämä ei onnistu, jos valtio omalta osaltaan vaikeuttaa kuntien työtä esimerkiksi lisäämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita epidemian keskellä, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa.

Koronaviruksesta huolimatta budjettiriihessä on tehty päätöksiä, jotka kuormittavat kuntia entisestään. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan ainakin oppivelvollisuuden pidentäminen ja hoitajamitoitus etenevät yhä valmistelussa.

– Jos uudet tehtävät aiotaan koronakriisistä huolimatta toteuttaa, tehtävien kustannukset on arvioitava huolellisesti ja kulut korvattava täysimääräisesti.

Kuntatalous ennätystiukilla

Kuntaliitto on kysynyt suurimpien kaupunkien ja kuntien talousjohtajien arvioita koronakriisin vaikutuksista säännöllisesti maaliskuusta 2020 lähtien. Elokuussa kerättyjen tietojen mukaan koronakriisi heikentää kuntataloutta vuonna 2021 kaikkiaan 1,7 miljardia euroa. Arvio ei juurikaan muuttunut kesäkuun tilanteesta.

Valtaosa eli hieman alle 1,4 miljardia euroa heikentymisestä selittyy tulojen, kuten vero-, maksu- ja myyntitulojen heikkenemisellä. Menojen arvioidaan kasvavan 250 miljoonaa euroa. Koronavaikutusten rinnalla ensi vuotta rasittavat kunnissa kasvavat kustannukset, valtionosuuksien väheneminen ja verokertymien hidas kasvu.

Kunnat ovat aloittaneet oman talousarviovalmistelunsa vuodelle 2021. Tilinpäätösarviot näyttävät monissa kunnissa yhä suuria alijäämiä vuodelle 2021. Myös valtiovarainministeriön talousennuste näytti kuntasektorille historiallisen suurta neljän miljardin euron alijäämää.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Valtion kannalta parasta elvytystä, on antaa rahaa kunnille ja kuntayhtymille, jota ne voivat hoitaa vastuulliset ihmisten perustarpeet toteuttajaportaassa.
    Kyllä valtiolla rahaa on, kun sitä on varaa antaa EU:lle ja EKP:llekin! Jos valtion raha olisi vähissäse olisi ollut sanottava EU:lle ja EKP:lle ja vastattava selvät kielteiset kannat noille.
    Kunnat joutuvat korottamaan kansalaisten ostovoimaa kuihduttaen veroprosenttejaan ja se on myrkkyä koko yhteiskunnalle. Kansalaisten ostovoima on pien- ja yksinyrittäjien paras ystävä.
    Valtion on nyt autettava kuntia, jotta niiden ei tarvitse korottaa veroprosenttejaan.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*