Hallitus kokoontuu budjettiriiheen – Kuntamarkkinoiden talousseminaarissa pohdittiin keinoja kuntatalouden pelastamiseksi
Kuva: Pixabay
Hallitus kerääntyy tänään 14. syyskuuta budjettiriiheen. Luvassa on helpotuksia myös kuntien talousahdinkoon.
Puoluejohdon paneelissa Kuntamarkkinoilla, pääministeri Sanna Marin (sd) lupasi konkreettisia ja tuntuvia päätöksiä kuntatalouden hyväksi. Budjettiriihessä hallituksen tarkastelun kohteena ovat ainakin yhteisövero ja valtionosuudet.
Marin on sanonut, että kaikki keinot ovat pöydällä, kun hallitus etsii tapoja parantaa kuntien taloustilannetta. Apua tarvitaan sekä suoraan koronasta aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin että pitkän linjan talousongelmiin.
Se, miten kunnat selviävät talouden haasteista koronan ja kestävän kehityksen paineessa, puhutti myös Kuntamarkkinoiden talousseminaarissa 10. syyskuuta. Talousseminaarin puhujat pääsivät pohtimaan, mitkä ovat tärkeimmät keinot, parantaa kuntataloutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Talousseminaarissa puhuivat Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen, Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka, elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Vantaan kaupungin talous- ja strategiajohtaja Matti Ruusula ja valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Jani Pitkäniemi. Kuntalehti keräsi listan talousseminaarin keskeisimmistä ehdotuksista kuntatalouden elvyttämiseksi.
1. Valtion tuet
Lyhyellä aikavälillä kuntakenttä tarvitsee valtiolta suoria tukia etenkin koronasta johtuvien taloudellisten menetysten korvaamiseen. Kuntaliitto on arvioinut, että vuonna 2021 koronan haitalliset talousvaikutukset kunnille ovat jopa 1,7 miljardia euroa. EU:n elvytysrahastolta Suomelle suunnatut 3,2 miljardia ovat keskeisessä asemassa koronan jälkeisessä kuntien akuutissa tuessa. Hallitus on sanonut, että hätäraha aiotaan kohdentaa tasa-arvoista aluepolitiikkaa edistäviin kohteisiin.
2. Kilpailukyky
Kilpailukyky on välttämätön, kun kunnat pyrkivät lisäämään työpaikkoja. Kuntien tulisi keskittyä nykyistä enemmän houkuttelemaan yrityksiä. Kun sote lähtee maakuntatasolle, voi kunnille jäädä enemmän aikaa keskittyä nimenomaan elinkeinoelämään.
3. Tehtävien karsiminen
Sipilän hallituksen piti soten myötä karsia kuntien tehtäviä, mutta mitään ei tapahtunut. Nyt tehtäviä on vain lisätty. Kysyntä kunnan palveluista on loputon, eivätkä resurssit ole suhteessa tarpeeseen koskaan riittäviä. Kysyntää ja tarvetta tulisi ohjata ja miettiä, mitkä kunnan tehtävät ovat kuntalaisten kannalta oleellisimpia. Kustannuspaine on silti syytä säilyttää, jotta tuottavuus kehittyy.
4. Yhteisöveron asema
Yhteisövero ei nykyisellään välttämättä kannusta kaupunkeja oikealla tavalla. Sille on syytä miettiä vaihtoehtoja. Muutenkin verotuksen ja tukien kannustavuutta ja ohjaavaa vaikutusta kunnissa tulisi harkita.
5. Ennustettavuuden lisääminen
Nykyisellään kuntien rahoitus ajaa poukkoilevaan politiikkaan. Pitkäjänteisempää linjaa kaivataan. Kunnissa tarvitaan rahaa perusasioihin ennemmin kuin yksittäisiin hankkeisiin.
Aiheesta aiemmin:
Kuntien köyhäinapu kelpaisi nyt myös isoille ja komeille
