Helsinki, Tampere ja Vantaa valmistautuvat raidemarkkinoiden muutokseen – kaupungit mukaan nopeiden osuuksien hankeyhtiöihin
Kuva: Ville Miettinen
Uusilla ratahankkeilla toteutettavilla radoilla voidaan päästä operoimaan ehkä 2030-luvun puolivälissä, ministeri Anner Berner arvioi tiedotustilaisuudessa.
Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit aloittavat valmistelut osallistumisesta pääradan kehittämiseen tähtäävään Suomirata-hankeyhtiöön.
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen Vantaalta sekä pormestarit Jan Vapaavuori, kok., Helsingistä ja Lauri Lyly sd., Tampereelta ilmoittivat asiasta yhteisellä tiedotteella pian sen jälkeen, kun hallituksen tiedotustilaisuus rautateiden avaamisesta kilpailulle oli päättynyt perjantaina.
Suomirata mahdollistaa aikanaan suoran nopean yhteyden Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille, suoran kaukojunayhteyden pääradalta lentoasemalle ja noin tunnin junayhteyden Tampereen ja Helsingin välille.
Suomi-rata on yksi valtion perustaman uuden osakeyhtiön Oy Suomen Rata Ab tytäryhtiöistä. Konserniin kuuluvat myös hankeyhtiö Turun tunnin juna, kalustoyhtiö, kiinteistöyhtiö ja Rail Baltica -yhtiö.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Helsingin, Tampereen ja Vantaan tiedonannon mukaan hankeyhtiöistä Suomirata-yhtiö on käynnistymisvalmiudessa ja nopeimmin eteenpäin vietävissä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin, kesk., mukaan hankkeesta on jo käyty keskusteluja ja suunnittelu pyritään saamaan välittömästi käyntii.
Hankeyhtiöiden perustaminen edellyttää, että yhtiöihin tulee omistajiksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Kaupungit käynnistävät asiasta omat neuvottelu- ja päätöksentekoprosessinsa pikaisesti. Valtio sijoittaa Suomiradan hankeyhtiöön ensi vaiheessa 16 miljoonaa euroa ja tarkoitus on, että muut omistajat yhteensä 15 miljoonaa euroa. Hankeyhtiön enemmistöomistus säilyy näin valtiolla.
Vuosina 2019-2021 hankeyhtiön tehtävä on edistää hankkeen suunnittelua ja kerätä yhteen muita mahdollisia omistajia, jotka sijoittavat hankeyhtiöön. Tavoitteena on saada Suomiradan rakentamiselle selvä tuki myös tulevan hallituksen ohjelmassa.
Jan Vapaavuoren mukaan Suomirata on tärkein ja kiireellisin koko Suomen rataverkoston kehittämishanke.
– Ilman innovatiivisia uusia rahoitusmalleja kansallisesti tärkeät merkittävät infrahankkeet viivästyisivät vuosikymmeniä budjettivarojen puutteessa, Vapaavuori sanoo tiedotteessa.
– Raideliikenteen merkitys kestävänä liikkumismuotona korostuu, mutta päärata on jo nykyisellään pahasti ruuhkautunut. Päärata palvelee suurta osaa suomalaisista ja on koko Suomen etu, että Suomirata-hanketta edistetään ripeästi.
Ritva Viljanen uskoo, että Suomirata tuo mukanaan kasvua, työpaikkoja ja yrityksiä Suomeen sekä rakentamisen aikana että sen jälkeen.
– Kyseessä ei ole aluepoliittisesti motivoitunut hanke, vaan laaja kokonaisuus, jonka vaikutukset ulottuvat koko maahan, myös Viljanen korostaa hankkeen kansallista tärkeyttä.
Suomiradan visiossa Suomi kytkeytyy kiinteäksi osaksi eurooppalaista raideverkkoa ja globaalia lentoasemaverkkoa. Tällä on merkittävä vaikutus kansalliseen kilpailukykyyn.
– Kuntien osallistuminen on kiinni siitä, miten nopeammat yhteydet vaikuttavat saavutettavuuteen, aluetalouteen, alueen vetovoimaan ja kehitykseen. Valtion rooli infrahankkeiden rahoittajana pitää tulevaisuudessakin säilyä vahvana. Ilman sitä, tuskin mikään hanke etenee. Uuden hallituksen on muistettava tämä, Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoo.
