HSL:n teettämä selvitys: Pisarasta miljardien hyödyt
HSL:n selvityksen mukaan Pisara-rata hyödyttäisi koko maata.
HSL:n teettämän lisäselvityksen mukaan Pisaralla on merkittäviä positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia koko Suomeen.
Selvityksen mukaan investointivaiheen vaikutus kokonaistuotantoon on 1,5 miljardia euroa. Pisaran rakentaminen synnyttää yli 10 000 työvuotta, josta yli puolet suuntautuu Helsingin seudun ulkopuolelle muualle Suomeen.
– On hämmästyttävää kuinka suuret, positiiviset vaikutukset investoinnilla olisi talouteen ja työllisyyteen eri puolilla Suomea. Pisara lisää asema-alueiden vetovoimaa ja nostaa niiden rakennusmaan arvoa sekä lisää asuntotuotantoa Helsingin seudulla. Asuntorakentamisen myötä Pisaran työllisyysvaikutukset moninkertaistuvat tulevina vuosikymmeninä, HSL:n hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava sanoo.
Selvitys kertoo, että Pisaran aikaistaman tai lisäämän asuntorakentamisen kokonaistuotos on arvoltaan 6,5 miljardia euroa ja työllisyysvaikutus yli 48 000 henkilötyövuotta. Pisararata nostaa lisäksi rakennusmaan arvoa 600–800 miljoonaa euroa pääradan, rantaradan ja kehäradan asemaseuduilla sekä kantakaupungin asemien vaikutusalueilla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Toteutuessaan Pisara lisää selvästi ratavyöhykkeiden väestön ja työpaikkojen kasvua ja junaliikenteen suosiota. Pisara luo myös edellytyksiä monille tulevaisuuden junaliikennehankkeille kuten nopealle ja suoralle yhteydelle Helsingin keskustasta lentoasemalle sekä Espoo-Salo -oikoradalle. Sitä kautta Pisaran hyödyt vain vahvistuvat tulevaisuudessa, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi näkee.
Pisaran vaikutusarvioinnin toteutti Deloitte yhteistyössä Strafican ja Kaupunkitutkimuksen kanssa.
Tiivistelmä Pisararadan vaikutusarvioinnin tuloksista
Näin se aina on ja tulee aina olemaan: Pääkaupunkiseudun hankkeet (valtion rahoittamat!) ovat lähtökohtaisesti valtakunnallisesti tärkeitä hankkeita, joista hyötyy koko Suomi. Se Utsjoen mummokin! Kehä III:n ulkopuolella toteutettavat julkiset hankkeet ovat pääsääntöisesti siltarumpupolitiikkaa ja niiden talousvaikutukset ovat enintään paikallisia….
Konsultit tekevät sellaisia selvityksiä kuin tilaaja haluaa.. .
Liikenneviraston tekemässä arviossa Pisara-hankkeen hyöty–kustannus-suhde on 0,5, jos rata on käytössä vuonna 2025. Kustannukset ovat siis kaksinkertaiset hyötyihin nähden. Se jää selvästi alle yhteiskuntataloudellisen kannattavuusrajan.
Helsinki on Suomen veturi, mutta mitä veturilla tehdään, jos ei vaunuja mitää vetää tai vaunut ovat tyhjät..?