Hyvinvointialueiden tavoitteena on säästää 300 miljoonaa euroa toimitilakustannuksista vuoteen 2028 mennessä – alin keskivuokra oli Kymenlaaksossa
Kymenlaakson keskussairaalan osastohoidon käytävän seinältä (F-sairaalaosassa) löytyy myös luonnon kauneutta. Kuva: Kymenlaakson hyvinvointialue
Hyvinvointialueiden toimitilakustannukset vuonna 2023 olivat noin 2,2 miljardia euroa.
Vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden hallinnassa oli yli puoli miljoonaa tilaa, jotka jakaantuivat noin 9 500 rakennukseen.
Pinta-alana käytössä oli noin 10,7 miljoonaa neliömetriä.
Maakuntien tilakeskus Oy tiedottaa lisäksi, että reilu kolmannes tiloista oli hyvinvointialueiden omistamia, loput vuokrattuja.
Alueiden tekemät palveluverkkouudistukset eivät kuitenkaan vielä näy tilojen tai kustannusten vähenemisenä. Samalla uudet tilainvestoinnit luovat kustannuksiin kasvupainetta.
– Kokosimme hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin toimitilatiedoista raportin alueiden terveydenhuollon sekä sosiaali- ja pelastustoimen tiloista, niiden kustannuksista ja investoinneista, selvittää Maakuntien tilakeskuksen tietopalvelujohtaja Ari Maaninen.
Maakuntien tilakeskus toimii hyvinvointialueiden toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksena.
Tavoitteena on yhteistyöllä vähentää kuluja 300 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasosta vuoteen 2028 mennessä, yhtiön tiedotteessa kerrotaan.
Vuokraamisen painoarvo kasvaa
Kaikista hyvinvointialueiden käytössä olevista tiloista vuonna 2023 vuokratiloja oli 65 prosenttia.
Osa alueista toimi jopa kokonaan vuokralla. Vuokraamisesta onkin muodostunut merkittävä hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilajohtamisen osa-alue.
Neliövuokrat vaihtelivat hyvinvointialueittain ja sopimustyypeittäin. Keskimääräinen neliövuokra hyvinvointialueen asukasta kohti oli vuonna 2023 noin 16 euroa; alin keskivuokra oli Kymenlaaksossa ja kallein Etelä-Pohjanmaalla.
Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten keskimääräinen neliövuokra vuonna 2023 oli huomattavasti edullisempi (reilut 10 euroa) kuin määräaikaisten sopimusten (lähemmäs 16 euroa).
Toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia oli yhteensä noin 5 400 ja määräaikaisia noin 3 300 kappaletta.
– Suurin osa vuokrasopimuksista, noin 4 800, oli hyvinvointialueuudistuksessa sairaanhoitopiireiltä, kunnilta, pelastuslaitoksilta, kuntayhtymiltä tai erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille siirtyneitä sopimuksia.
– Vuokra-asetuksen mukaisia kunnilta hyvinvointialueille siirtyneitä, niin kutsuttaja 3+1-vuoden rajoituslain sopimuksia, oli yhteensä noin 2 100 kappaletta”, Maaninen kertoo tiedotteen mukaan.
Nämä sopimukset hyvinvointialueet neuvottelevat kuntien kanssa pian uusiksi.
Investoinnit ja vuokrasopimukset suitsevat hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksia
Vuonna 2023 aluekohtaiset tilakustannukset vaihtelivat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen noin 10 miljoonasta eurosta HUS-yhtymän yli 282 miljoonan euron toimitilakustannuksiin.
Käynnissä olevat ja suunnitellut tilainvestoinnit kasvattavat hyvinvointialueiden kustannuksia edelleen.
– Kevään investointiselvityksemme mukaan hyvinvointialueet arvioivat, että niiden rahoitustarve vuoden 2025 tilainvestoinneille olisi yhteensä noin 240 miljoonaa, vuosille 2026–2028 yli 400 miljoonaa ja vuodesta 2029 eteenpäin jo yli miljardi euroa. Vaikka investointeja tehdään ja suunnitellaan kaikille palvelualoille, erikoissairaanhoito korostuu, sillä hyvinvointialueet omistavat lähinnä erikoissairaanhoidon kiinteistöjä, Maaninen arvioi.
Lue myös:
