"Järkyttävä kylmä suihku", "kuntatalouden musta perjantai" – VM:n tiedote valtionosuuksien lisäleikkauksesta herättää tyrmistystä kuntakentällä
Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen kritisoi kovin sanoin VM:n ilmoittamaa valtionosuuksien lisävähennystä ja pelkää, että valtionosuuden lisäleikkausta eivät kaikki kunnat kestä. VM:n osastopäällikkö Jani Pitkäniemi myöntää ajoituksen olevan kunnille hankalan. Kuvassa Lehtonen ja Pitkäniemi haastattelussa Kuntalehden 2/19 juttuun, kuva: Laura Oja
Valtiovarainministeriön tiedottama muutos kuntien sote-siirtolaskelmissa ja valtionosuuslaskelmissa herättää tyrmistystä kuntakentällä.
VM julkaisi perjantai-iltana virka-ajan päättymisen jälkeen tiedotteen, jonka mukaan kuntien vuoden 2022 verotuksen valmistuminen muuttaa vuoden 2024 valtionosuuslaskelmia.
Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtajan Sanna Lehtosen mukaan toteutuessaan muutos kääntää useiden kuntien ensi vuoden valtionosuuden negatiiviseksi ja nostaa entisestään painetta leikata sivistyspalveluista, kuntien tärkeimmästä tehtävästä.
VM:n tiedotteessa todetaan, että vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa pysyväksi valtionosuuden vähennykseksi arvioitiin 224 miljoonaa euroa ja vuotta 2023 koskeva osuus 112 miljoonaa euroa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Verotuksen valmistuminen muuttaa edelleen vuoden 2024 valtionosuuksia siten, että pysyvä vähennys kuntien valtionosuuksiin kasvaa yhteensä 501 milj. euroon. Vuotta 2023 koskeva määräaikainen osuus vuodelle 2024 kasvaa yhteensä 250 milj. euroon, tiedote kuuluu.
Toisin sanoen sote-uudistuksesta johtuva pysyvä valtionosuuden vuosittainen vähennys, nk. ”loppupiiska” tuplaantuu -224 miljoonasta -501 miljoonaan euroon.
Sanna Lehtonen kuvailee muutosta kuntatalouden kannalta valtavaksi.
-Kun lisäksi otetaan huomioon vuoden 2023 liikaa maksetun valtionosuuden korjaus, vuoden 2024 valtionosuusleikkaus kasvaa valtion talousarvioesityksen (9.10.) mukaisesta -336 miljoonasta -751 miljoonaan euroon.
– Aivan ensimmäisenä meidän pitää saada selvyys siitä, mitä on tapahtunut. Kuntien vuoden 2022 verotietoihin ei ole syksyn aikana tai nyt lokakuussa verotuksen valmistuessa tullut merkittäviä muutoksia. Nämä viittaavat siis joko virhearvioon tai laskelmien merkittävään tarkentumiseen ministeriön verolaskelmissa, Sanna Lehtonen sanoo.
VM:n tiedotteessa todetaan, että ”valtionosuuden lisäsiirrolla varmistetaan uudistuksen periaatteena oleva kustannusneutraalisuus kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion välillä”, mutta siinä ei avata varsinaisesti, mikä on muuttuneiden numeroiden taustalla. Tiedotteen yhteydessä ei julkaistu selityksiä muutoksen syille tai tarkempia laskelmia perusteluksi, eikä niitä aikataulusyistä myöskään ole esitetty eduskunnalle valtion ensi vuoden talousarviota käsiteltäessä, Sanna Lehtonen muistuttaa.
-Muutoksen suuruus, VM:n tiedotuksen ajoitus samana päivänä kuntien veroprosenttipäätösten kanssa, selitysten puuttuminen… Tämä perjantai oli todellinen kuntatalouden ”Black Friday”.
Joka kunnalta lähtee lisää 80 €/asukas
Lehtosen mukaan VM:n perjantainen tiedote tarkoittaa, että kaikkien kuntien valtionosuutta leikataan vuosina 2024 ja 2025 lisää noin 80 euroa asukasta kohden. Valtion talousarviossa (9.10.) loppupiiskan suuruus oli noin -60 euroa asukasta kohden ja sen jälkeen päivittyneessä valtionosuuslaskelmassa noin -56 euroa asukasta kohden. Uusi luku on -136 euroa/asukas.
– Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa 3 000 asukkaan Posiolla -240 000 euron, 15 000 asukkaan Kontiolahdella -1,2 miljoonan ja 250 000 asukkaan Tampereella -20 miljoonan euron lisäleikkausta sen päälle, mihin kunnat ovat talousarvioissaan valmistautuneet, laskee Lehtonen.
– Kun kunnat syksyn aikana ovat valmistelleet ensi vuoden talousarvionsa, päättäneet veroprosenteistaan ja ilmoittaneet ne Verohallinnolle lain mukaisesti perjantaihin 17.11. mennessä, ne eivät ole voineet miltään osin ottaa nyt tullutta lisäleikkausta huomioon.
– Ministeriön perjantaisen ilmoituksen myötä kuntien valtionrahoitus pienenee 2,9 miljardiin. Leikkaus tarkoittaa yli 10 prosentin lisäpudotusta lokakuussa julkaistuun valtionosuuslaskelmaan verrattuna heti tammikuusta 2024 alkaen.
– Olen vihainen kuntapäättäjien ja surullinen talousarviota valmistelleiden kuntien viranhaltijoiden puolesta. Olen pettynyt ministeriöön yhteistyökumppanina ja kuntatalouden ammattilaisena erittäin huolissani yksittäisten kuntien ensi vuoden taloudesta, purkaa Sanna Lehtonen.
– Jos tämä uusi 80 euron asukaskohtainen leikkaus aiotaan maksattaa täysimääräisesti kunnilla ilman minkäänlaisia neuvotteluja tai kohtuullistamisia ensi vuonna, tilanne on pöyristyttävä.
Tätä muutos tarkoittaisi
Lisäleikkauksen jälkeen kuntien verorahoitus eli verotulojen ja valtionosuuksien summa on 16,7 miljardia euroa vuonna 2024. Valtio rahoittaa enää 2,9 miljardia eli vain 17 prosenttia kuntien peruspalveluista. Lisäleikkaus tarkoittaa, että negatiivisten valtionosuuden kuntien määrää lisääntyy kymmenestä 15:een, Sanna Lehtonen kertoo.
– Lisäleikkauksen myötä valtionosuudet kääntyvät negatiivisiksi myös Hartolassa, Tuusniemellä, Hirvensalmella, Mänttä-Vilppulassa ja Heinävedellä, päivittää Lehtonen tilannekuvaa.
Kuntien vuoden 2024 ensimmäiseen valtionosuusmaksatukseen on alle kaksi kuukautta. Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan yhden kuntaveroprosentin tuotto koko maassa on noin 225 euroa asukasta kohde. Ministeriön ilmoittaman valtionosuuden lisäleikkauksen (-80 €/as) rahoitus vaatisi siis noin kolmanneksen korotusta keskimääräiseen kuntaveroprosenttiin. Ensi vuoden veroprosenttejaan kunnat eivät voi kuitenkaan enää muuttaa.
– Edellinen vastaava pika-aikataululla tehty shokkileikkaus kuntien rahoihin tapahtui vuonna 2017, kun kiky-sopimuksen takia kunnilta leikattiin -350 miljoonaa viiden (5) kuukauden varoajalla kesän 2016 sopimusten jälkeen. Silloin kunnilla sentään oli mahdollista reagoida asiaan talousarvioissaan, muistelee Lehtonen.
Petteri Orpon, kok., hallitusohjelman mukainen kuntien rahoituspohjan uudistaminen on käynnistynyt ministeri Ikosen johdolla elokuussa. Sen lähtökohtana on varmistaa eri kokoisten kuntien lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
– Käytännössä ministeriö pakottaa tämän kuntatalouden mustan perjantain uutisen myötä kunnat sopeuttamaan talouttaan sivistyspalveluja leikkaamalla. Eniten tämä vaikuttaa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, mutta tuskinpa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut säästyvät leikkauksilta. Kaikkien kuntien talous ei tule tätä kestämään, Lehtonen ennustaa.
VM:n Pitkäniemi: Kyse on lukujen tarkentumisesta
Muuttuneissa luvuissa on kyse kuntien kannalta merkittävästä tarkentumisesta, osastopäällikkö Jani Pitkäniemi VM:stä kertoo.
Viimeisimpänä sote-siirtoon liittyvänä täsmentyneenä eränä vuoden 2022 valmistunut ansio- ja pääomatuloverotus on isona järjestelmänä tuottanut jonkun verran erilaisen tuloksen kuin sen arvioitiin tuottavan.
– Nykyisen lainsäädännön mukaan tämä on ”passattava umpeen” valtionosuuksilla (valtionosuudesta annetun lain 57 § mukaan), ja siitä purkautuu nyt verotuksen valmistuttua vielä isompi valtionosuuvaikutus kuin mitä aiemmin ennakoitiin.
-Kun puhutaan 22 miljardin euron sote-siirrosta, ansio- ja pääomatuloverotuksen tarkentuminen 300 miljoonalla, voi olla verotuksen näkökulmasta aika normaaliakin, mutta sillä on siirtoon aika iso systeeminen vaikutus, Pitkäniemi viittaa sote-kustannusten siirtoon kunnilta hyvinvointialueille.
-Merkitys kuntataloudelle on iso, se on selvä, Pitkäniemi sanoo.
-Ajoitus on hankala.
Pitkäniemen mukaan oli tiedossa, että verotuksen tarkentuminen tulee tähän kohtaan prosessia. Hänen mukaansa asia on yhdessä sovittu aikanaan valtionosuuslakia muutettaessa.
Kenelläkään ei kuitenkaan ollut tiedossa, minkä suuruinen tarkentuminen olisi.
”Järkyttävä kylmä suihku”
Sanna Lehtosen ohella tiedote vos-lisäleikkauksesta on saanut muutkin kuntakentällä hämmennyksiin. Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi, joka aloittaa ensi vuonna Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtajana, kuvaili tietoa järkyttäväksi kylmäksi suihkuksi.
Lohi nostaa esiin myös ajoituksen: tieto merkittävästä lisäleikkausksesta tulee juuri, kun kunnat ovat ilmoittaneet ensi vuoden veroprosenttinsa.
Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä kuvailee VM:n toimintaa käsittämättömäksi.
Jyväskylän kaupunginjohtajan Timo Koiviston mukaan rahoitusmallissa on jotain pahasti pielessä, jos VM:n luvut pitävät paikkansa.
Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen toteaa tilanteen antavan aihetta pohdinnalle, pitäisikö kuntatalouteen vaikuttavien tietojen rytmitystä muuttaa. Luukkonen arvioi myös, että muutos heittää kuntien jo valmistellut ensi vuoden talousarviot uusiksi.
Draama kunnissa lisääntyy, kun eurot vähenee.