Kuva: Pixabay
Kuntalaisten tuottamat tulot ylittävät kunnalle aiheutuneet menot 54 kunnassa. Yksi niistä on Alajärvi.

Kuntalainen on suurimman osan elämästään menoerä kotikunnalleen.

Keskimäärin kuntalainen muuttuu kunnalle tuottavaksi 58 vuoden ikäisenä. 79-vuotiaana hänen aiheuttamansa menot jälleen ylittävät tulot.

Asia selviää Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaksin teettämästä tutkimuksesta.

Eero Laesterän ja Tuomas Hanhelan Kaksille tekemässä tutkimuksessa on laskettu kuntalaisen hintaa.

Yli 80 prosenttia kunnista päätyy kumulatiivisesti laskien miinukselle. Kallein palvelurakenne on Pukkilassa.

Laskelmat on tehty vuoden 2016 tilanteen perusteella. Asetelma vastaa siihen, minkä ikäisenä vuonna 2016 syntynyt keskimääräinen kuntalainen muuttuisi nettotuottavaksi kuntalaiseksi.

Ikäryhmät, jotka maksavat eniten veroja, käyttävät keskimäärin vähiten kunnan varoja.

Kunnalle on sitä parempi, mitä nuorempana sen asukkaiden tuottamat tulot ylittävät tämän aiheuttamat menot. Kuntalaisen hinta eri ikäkausina vaihtelee suuresti eri kunnissa.

Vain 10:ssä kunnassa kuntalaiset kääntyvät kunnan talouden kannalta positiivisiksi ennen kuin täyttävät 40 vuotta.

Ennen 50:ttä ikävuotta kuntalaiset muuttuvat tuottaviksi 70 kunnassa, ennen 60:ttä ikävuotta 170 kunnassa ja ennen 70:ttä ikävuotta 243 kunnassa.

Alajärvellä tuottoisimmat kuntalaiset

Suomen ”tuottavimpia” kuntalaisia ovat Alajärven kaupunkilaiset Etelä-Pohjanmaalla.

Alajärvi on yksi Suomen 54 kunnasta, jossa kuntalaisen tuottamat tulot ylittävät hänen kunnalle aiheuttamansa menot. Alajärven ikäryhmäkohtaiset tulot ylittävät keskiarvon ja menot alittavat keskiarvon.

Kaupungin asukkaan nettokannattavuus on noin 52 800 euroa.

Suomen suurista kaupungeista parhaiten pärjää Espoo, joka on Kaksin selvityksen listauksessa sijalla 54. Espoon jälkeen suurista kaupungeista toiseksi parhaiten sijoittuvat Lahti sijalla 69 ja Oulu sijalla 77.

Helsinkiläiset ovat Suomen 94:nneksi tuottavimpia ja kuopiolaiset 126:nneksi.

Listan häntäpäässä ovat Hämeenlinna sijalla 215, Kouvola sijalla 224 ja Turku sijalla 247.

Asukasluku ja vieraskielisten määrä yhteydessä tuottoon

Suuri asukasluku ja asukastiheys, asukasluvun kasvu, korkea tulotaso, kunnan suuri pinta-ala, työpaikkaomavaraisuus, sekä suuri vieraskielisten ja saamelaisten osuus voivat edesauttaa kunnan kuntalaisistaan saamaa tuottoa.

Joissakin kunnissa varhaislapsuus on kunnalle ”tuottavaa” toimintaa. Tällaisia ovat etenkin ne kunnat, joissa suurta lapsimäärää hoidetaan kotona, mutta kunta saa valtionosuudet ikäryhmän mukaan järjestelmäperusteisesti. Vasta perusopetus muuttaa kokonaistilanteen normaaliin tapaan negatiiviseksi.

Listalla on myös kuntia, joissa nuorten ikäluokkien palvelurakenne on erittäin edullinen, mutta ikääntyneiden palvelut kalliita. Tällaisia ovat esimerkiksi Vieremä, Haapavesi, Merijärvi, Siikainen, Tyrnävä ja Uurainen.

Tutkijoiden mukaan sote- ja maakuntauudistus voi kohdella näitä kuntia erittäin edullisesti.

Kuntaranking: Kuntalaisten nettokannattavuus kunnille ikäryhmittäin

Taulukko: Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. perseestä tuollaiset laskelmat !!!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä