KUVA: VILLE MIETTINEN
Kuva: Ville Miettinen
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yritysten kasvu on välttämätön edellytys aidosti uusille työpaikoille. - Jos palvelu-uudistus olisi vain järjestämis- ja tuottamisvastuun siirto yhdeltä julkiselta toimijalta toiselle, ei sillä edistettäisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja yritysten kasvua, ylijohtaja Marja Riitta Pihlman perustelee esitystä, jossa ei anneta maakunnalle täyttä vapautta päättää, minkä verran se käyttää kunnan palveluita työllistämisessä.

Kuntapohjaisten kokeilujen kokemuksia ja levittämistä Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) yhteishankkeessa koordinoiva Mikko Kesä pitää ongelmallisena sitä, että maakuntien vapautta hyödyntää yhteistoimintaa kuntien kanssa aiotaan rajata hallituksen suunnittelemassa kasvupalvelumallissa.

Kuntien mahdollisuuksien kaventuminen on Kesän mukaan merkki siitä, että hallitus ei näytä luottavan suunnittelemiensa uusien maakuntien kykyyn hoitaa työllisyyttä itsenäisesti.

Esimerkiksi alueellisten, kuntapohjaisten, työllisyyskokeilujen jatko ei sovi TEMille, koska ne eivät sovi maakuntamalliin. Kokeiluissa kunnilla on vahva vetovastuu, maakuntamallissa kunnan asemasta työllisyyden hoidossa tulee epämääräinen.

Ministeriön verkkosivuilla maakunnan kasvupalvelumallia tosin kuvaillaan näkökulmasta ”päätösvaltaa lähemmäs asiakkaita”. Ministeriö korostaa maakunnan mahdollisuuksia yleiskatteellisen kasvupalvelurahan käytössä. ”Maakuntien laajentuva itsehallinnollisuus tarkoittaa toiminnallista ja taloudellista vapautta, päätösvallan siirtämistä alueille ja lähemmäs asiakasrajapintaa”, ministeriön verkkosivuilla sanotaan.

Ei luottoa maakuntien viisauteen

Maakunnan täysi vapaus palvelujen erilaisiin tuotantotapoihin olisikin erittäin kannatettavaa, Mikko Kesä sanoo.

Hän muistuttaa esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilän, kesk., hyvin todenneen, että maakunnissa on viisautta hoitaa kasvupalvelut parhaaksi katsomallaan tavalla.

Käytännössä maakuntien itsehallinnollisuus on tässäkin asiassa suhteellista. Ne eivät voi hyödyntää ministerin mainitsemaa viisauttaan vapaasti, koska yhteistoimintaa erityisesti kuntiin ei ole riittävästi mahdollistettu.

Maakuntien on hyödynnettävä eritoten työnvälitysyritysten palveluja, eivätkä ne voi hyödyntää yhteistoimintaa kunnan kanssa yhtä joustavasti, vaikka haluaisivat.

Kesä muistuttaa, että kasvupalveluissa yksityisille palvelutuottajille aiotaan antaa toimivaltuutta esimerkiksi tehdä palvelutarvearviointi ja päästä asiakastietojärjestelmään, tehdä työllistymistä edistävää suunnitelmaa ja ohjata ihmisiä vaikkapa työkokeiluihin.

– Näitä oikeuksia annetaan yksityisille palveluntuottajille, mutta ei kunnille.

– Kunnat peräänkuuluttavat näitä oikeuksia, jotta voisivat auttaa kaikkein vaikeimmin työllistyviä. Tällainen malli olisi looginen, roolit olisivat selkeät, se olisi alkuperäisen hallitusohjelman mukainen ja kuntakokeiluissakin toimivaksi osoittautunut. Kunnat eivät näe tätä valtakysymyksenä, vaan asiakastarpeiden näkökulmasta, Kesä sanoo.

Markkinoiden ehdoilla eteenpäin

Työ- ja elinkeinoministeriöstä on aiemmin todettu, että mikäli työllisyyspalvelujen markkinasta ei tule tarpeeksi vilkasta, koko kasvupalvelu-uudistus voi kuivahtaa.

Siksi yritysten aseman korostaminen ja varmistaminen on niin tärkeää ministeriölle. Se on yksi kasvupalvelu-uudistuksen perusperiaatteista, TEMin ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman vahvistaa.

– Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää kestävää talouskasvua, alueiden elinvoiman kehittämistä sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytyksiä valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja palvelujen avulla.

– Jos palvelu-uudistus olisi vain järjestämis- ja tuottamisvastuun siirto yhdeltä  julkiselta toimijalta toiselle, ei sillä edistettäisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja yritysten kasvua. Yritysten kasvu puolestaan on välttämätön edellytys aidosti uusille työpaikoille, Pihlman kertoo Kuntalehdelle sähköpostitse.

Pihlmanin mukaan rekrytointipalvelut ja työnvälitys vaativat yhä enemmän erityisosaamista, toimialatuntemusta ja syvälle elinkeinoelämän ja työnhakijoiden tilanteeseen pureutuvaa palvelua, jota nykyisen vahvasti sääntelyyn perustuvan julkisen palvelujärjestelmän on vaikeaa ylläpitää ja toteuttaa.

– Kuntasektorin edustajat voivat edelleen osallistua työllisyyden hoitoon kasvupalvelujen tuottajina, sikäli kuin ne haluavat mukaan kilpaillulle markkinalle, Pihlman kuvaili kuntien palvelutuotantomahdollisuuksia TEMin videoblogissa pari viikkoa sitten.

Mikko Kesä näkee tilanteen hämmentävänä.

– Ei ole järkevää markkinoiden edistämistä, että kannustetaan kuntia siirtymään kilpailluille markkinoille.

Kesä muistuttaa, että kuntien suurempi rooli ei rajoittaisi markkinoiden käyttöä – viime aikoina alueellisissa työllisyyskokeiluissakin kunnat hyödyntävät runsaasti yksityisiä palveluja.

– Se ei vähennä markkinoiden käyttämistä vaan pikemminkin lisää, kunnillahan on omat rahat myös ostopalveluihin, Kesä luettelee kuntien vahvasta toimivallasta kokeiluissa.

Lisäksi kokeiluissa on korostunut vahva asiakaslähtöisyys, kun koko kunta erilaisine palvelulustoineen on ollut kokeilussa mukana halki toimialojen. Tämän pelätään katkeavan kasvupalvelumallissa kunnan jäädessä sivurooliin.

Tukien kustannuskehitys vertailu työllisyyskokeilukunnissa ja muualla maassa. (Kuvat: Mikko Kesä)

TEM kiistää pudotuksen tyhjän päälle

Viime aikoina käydyssä keskustelussa kuntapohjaisista työllisyyskokeiluista on korostunut jyrkkä näkemysero kokeilujen asiakkaiden kohtalosta kokeilujen päättyessä.

Huoli niin Mikko Kesällä, Kuntaliitolla kuin esimerkiksi Tampereen seudun työllisyyskokeilua johtavalla Regina Saarella on ollut, että nykyisissä kokeiluissa mukana olevat vaikeasti työllistyvät, joutuvat palaamaan lähtöruutuun ja takaisin passiivisen tuen piiriin.

He palaavat TE-toimiston asiakkaiksi, Marja-Riitta Pihlman vahvistaa. Mutta myös TE-tomisto tarjoaa henkilökohtaista asiakaspalvelua hän muistuttaa.

– Tämä tuntuu keskustelussa tyystin unohtuvan, Pihlman sanoo.

Pihlman vakuuttaa, että kuntapohjaisten kokeilujen päättyminen ei johda tilanteeseen, jossa asiakkaat jäisivät ilman palveluja. Tämä on usein kunnista kuultu huoli, jota skenaariota TEM kuvaili ”fiktioksi” viime perjantaina julkaisemassaan uutisessa.

– TE-toimistojen asiakaspalveluresursseja on lisätty viimeisten parin vuoden aikana, jotta nimenomaan henkilökohtaiseen asiakaspalveluun olisi tarjolla enemmän kapasiteettia, Pihlman perustelee.

– TE-toimistoilla on lisäksi tarjolla riittävästi resursseja työvoimakoulutuksen ja erilaisten asiakkaiden tarpeista lähtevien palkkatukiratkaisujen tekemiseen.

Regina Saari muistuttaa, että maakuntauudistukseen on vielä kaksi vuotta aikaa. Hän ei pidä todennäköisenä, että TEMin valmistelemat kasvupalvelupilotit ehtisivät käynnistyä vuoden vaihteessa lainsäädäntöön, tietojärjestelmäuudistuksiin sekä palveluhankintoihin liittyvistä syistä johtuen.

Konkretiaa siitä, miten kokeilujen hyvät kokemukset viedään, budjettiriihessä sovitun mukaisesti, käytäntöön kasvupalvelupiloteissa, ei ole esitetty. Pihlman kertoi ministeriön videoviestissä, että kasvupalvelupiloteissa aiotaan muun muassa tarkastella alueiden toimijoiden kesken, löytyisikö vielä joitakin ennen kokeilemattomia hyvä keinoja työllisyyden hoitoon.

Lain arvioidaan viivästyvän – ja samalla kasvupalvelupilottien

Saman arvion esittivät Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento ja työllisyyden kehittämispäällikkö Erja Lindberg perjantaina blogissa, jossa kommentoitiin TEMin uutisoimia faktoja ja fiktiota.

– Maakunta- ja sote-uudistuksiin liittyvät suuret lakipaketit ovat tällä hetkellä käsiteltävinä eduskunnassa ja lainsäädäntöruuhkasta johtuen esitettyjen muutosten käsittely tulee kestämään suunniteltua pidempään. Lakimuutokset toteutuessaan esitetyssäkin muodossa edellyttävät taloudellisia panostuksia ja teknologisen kehityksen viivettä mm. tietojärjestelmiin, eikä niihin voida ryhtyä ennen kuin lakimuutokset on hyväksytty. Selvää on, etteivät kasvupalvelupilotit tule käynnistymään vielä alkuvuonna 2019, vaan valmisteluun tarvitaan lisäaikaa, Vuorento ja Lindberg kirjoittivat.

Regina Saaren mukaan asiakaspalvelun osalta syntyy riski työmarkkinoille suuntaavien palveluketjujen katkeamisesta, kun kuntien lisäresurssien käyttö ja toimivalta asiakaspalveluun päättyvät kokeilun päättyessä 31.12.2018.

– Näin ollen sujuvat asiakkaiden siirtymät kasvupalvelupilotteihin ovat Pirkanmaan kokeilun osalta (26 000 asiakasta) varsin epävarmalla pohjalla. Kokeiluja tulisi jatkaa siihen asti, että sujuvat siirtymät saadaan varmistettua kokeilun ja TE-hallinnon yhteistyönä. Osa asiakkaista tarvitsee kuntien järjestämiä työllisyys, sote- ja koulutuspalveluja jatkossakin.

Mikko Kesä muistuttaa, että kokeiluissa on saatu motivoitua palvelujen piiriin niitä ihmisiä, jotka ovat vajonneet passiivityöttömyyteen.

– Tosiasiassa niiden ihmisten osalta tapahtuu katkos: he vajoavat takaisin passiivityöttömyyteen, tai aktiivimallin leikkuriin, Kesä ennustaa.

– Jos ei auteta kokeilujen toimintamallilla, tähän mennessä saadut satsaukset menetetään ja niitä on tosi vaikea saada palautettua takaisin. Olisi myös huomioitava kokeilujen mittasuhteet: Niissä on tällä hetkellä 45 000 asiakasta. Vaikka nyt joku hallintokoukero ei toteutuisi täysin niin kuin on suunniteltu, pitäisi asiat laittaa mittasuhteisiin ja ihmiset edelle, Kesä täydentää.

TEM varoo liikoja johtopäätöksiä Tampereen kokeilusta

Erja Lindberg arvioi blogissaan viime viikolla, että ministeriössä ei ymmärretä tai haluta ymmärtää kuntien roolia työllisyyden hoidossa.

– Kokeilujen saavuttamat hyvät tulokset ja alueellinen yhteistyö eivät tunnu riittävän, Lindberg ihmetteli.

Tähän blogiin TEM reagoi uutisella faktasta ja fiktiosta ja myönsi ottavansa ilolla vastaan hyvät kokemukset kokeilusta, mutta ei varauksetta.

Marja-Riitta Pihlmanin mukaan on kansallisen lainsäädännön ja koko maata koskevan palvelujärjestelmän näkökulmasta ”hankalaa ja jopa riskialtista” vetää johtopäätöksiä pääasiassa yhden kokeiluseudun (Pirkanmaa/Tampere) kokemuksista ja vastuuhenkilöiden kommenteista.

– Muut kuntapohjaiset työllisyyskokeiluthan ovat olleet varsin varovaisia julkisissa kannanotoissaan. Muilla kokeiluilla ei ainakaan lukujenkaan valossa ole esittää vakuuttavia kokemuksia. Nykymuotoisten työllisyyskokeilujen jatkaminen ei sellaisenaan valmista tietä maakuntamalliin, siksi kokeilujen jatkaminen voisi kyseisillä alueilla johtaa epäjatkuvuuskohtaan ja palvelukykyhaasteisiin maakuntien aloittaessa 2021, Pihlman sanoo.

Mikko Kesä pitää outona, mikäli kokeilujen tuloksilta vedetään mattoa alta kuin haluttaisiin osoittaa, että ongelmia on ratkottu riittämättömillä tai jopa väärillä keinoilla. Kaikissa viidessä kuntapohjaisessa kokeiluissa on tehty erittäin hyviä tuloksia, hän muistuttaa.

– Lapin pieni kokeilu on useissa tilastoissa jopa Pirkanmaan edellä, Porissa ja Kuopiossa vauhti on kiihtynyt loppukeväästä asti kaikkein nopeimmin erityisesti työelämäkokeilun onnistuneen sisäänajon seurauksena. Turun seudulla kokeilussa tehdään puolestaan upeaa työtä erityisesti nuorten työllistymisen eteen, Kesä sanoo.

Vähättelystä vahinkoa

TEMin mukaan alueellisissa kokeiluissa on käytetty runsaasti valtion tukea ja käytetty paljon rahaa. ”Valtio maksaa palkkatukena palkkauskustannuksista 35-50 prosenttia. Palkkatuen rahoittamiseen käytetään työttömyysetuusmäärärahoja”, TEMin uutisessa todettiin.

Marja-Riitta Pihlmanin mukaan TEM on halunnut avata työllistämisen kokonaiskustannuksia ja sitä, mistä eri lähteistä työllistämisen kustannuksia katetaan.

– Työttömyys on kallis kustannus koko suomalaiselle yhteiskunnalle sekä yksittäisille ihmisille – siksi työllistymisen eteen kannattaa tehdä töitä yhdessä, eri toimijoiden yhteistyönä. Tähän toimijoiden yhdessä tekemiseen ja yhteisvastuuseen toivottavasti kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota ja työpanosta.

Toisaalta TEMin esiin nostamista työllisyyskokeilujen kustannuksista osa on julkisuuteen nostettuja pienempiä ja on jopa palautumassa säästöjen kautta kunnille, kuten Regina Saari kertoi Kuntalehdelle tiistaina.

Mikko Kesä toivoo, että niitä keinoja, joilla kunnat ovat auttaneet työttömiä menestyksekkäästi, ei vähäteltäisi. Vähättelemällä jätetään huomioimatta se, mitä kokeilujen asiakkaina olevat ihmiset tarvitsevat, hän sanoo.

–  Jos sitä vähätellään, tullaan vähätelleeksi näitä ihmisiäkin.

– Kokeilussa isolle osalle asiakkaista on jo iso arvo se, että heidät saadaa motivoitumaan palveluihin ja tavoittelemaan avoimia työmarkkinoita. Kaikkia tarvitaan, Kesä lisää.

Lue myös:

Tampereen kaupunki palkittiin vaikuttavista hankinnoista

Aiemin työllisyyskokeiluista:

Orpo ja Vehviläinen: Pallo työllisyyskokeilujen hyödyntämisessä on Lindströmillä – oppositio kritisoi hallitusta lyhytjänteisestä kokeilukulttuurista

Pirkanmaan työllisyyskokeilun johtaja: Kasvupalvelupiloteissa aivan eri ajatusmaailma kuin nykyisissä kokeiluissa

Lindström: Työllisyyskokeilut päättyvät suunnitellusti vuoden 2018 lopussa

Kuntaliiton Koskinen kuntajohtajapäivillä: Työllisyyskokeiluja jatkettava vuoden 2020 loppuun – “toimiva konsepti vaakalaudalla”

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*