Kaupunkikeskusten kehitys eriytyy

Seinäjoki, Kuopio ja Vaasa ovat menestyneet kaupunkiverkkotutkimuksessa.

Kaupunkiverkkopäivityksen viesti on selvä: Suomessa on edelleen kehitysedellytyksiltään ja ‑kuvaltaan selvästi erityyppisiä kaupunkeja. Maakuntakeskusten keskinäinen kehitys näyttää vain entisestään eriytyneen, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Perttu Vartiainen.

– Tämä on merkillepantavaa aikana, jolloin keskustelu maakuntien asemasta ja kaupunkiseutujen kehittämisestä on ajankohtainen.

Kaupunkiverkkotutkimuksella on seurattu Suomen kaupunkiseutujen kehitystä 20 vuotta.

Suomessa on kaupunkiverkkoselvityksen mukaan 30 toiminnallisesti merkittävää kaupunkiseutua. Näistä lähes puolet katsotaan monipuolisiksi korkeakoulupaikkakunniksi.

Nyt tehdyn päivityksen mukaan merkittävintä heikennystä on tapahtunut Porvoon, Salon ja Maarianhaminan asemissa.

Pienempiä siirtymiä voi hahmottaa päivityksen mukaan Länsirannikko – kaakkoinen Suomi -akselilla. Kokkola, Pietarsaari ja Rauma ovat vahvan teollisen kehityksen kaupunkeja.

Laskua on todettu Kotkassa, Kouvolassa, Imatralla ja Mikkelissä. Lappeenranta taas on vahvistunut. Kajaanin ja Kemi-Tornion aseman todetaan heikentyneen.

Kansallinen kaupunkiverkko on joukoltaan supistunut kahdessa vuosikymmenessä. Siitä ovat pudonneet pois Uudenkaupungin, Valkeakosken, Jämsän, Äänekosken ja Raahen kaupunkiseudut. Iisalmi puolestaan on noussut kaupunkiseutujen joukkoon. Metropolialue laajenee, ja Hämeenlinnan seutu määritellään nyt metropolialueen lähiseuduksi.

Kaupunkiverkkotutkimuksen on päivittänyt Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Paikkaperustaisen kehittämisen perusidea on kehittää kaupunkijärjestelmän kokonaisuutta ja erikokoisia paikkoja. Se edellyttää kansallisen politiikan tukea paikalliselle kehittämistyölle. Valtiovallan halutaan tukevan monikeskuksista kaupunkijärjestelmää.

Kaupunkiverkko 2015 -raportti on luettavissa täällä