Suurimmassa osassa kunnista uusi valtuustokausi haluttaisiin aloittaa syyskuussa, vaikka myös elokuulla on vankat kannattajansa. Kuva Imatran valtuustosta.

Mikäli perustuslakivaliokunnan esitys hyväksytään eduskunnassa, uusi valtuustokausi aloittaa kunnissa elokuussa eikä syyskuussa, kuten hallitus oli aiemmin esittänyt.

Kuinka pian elokuussa uuden valtuuston on kokoonnuttava? Ja entä jos pienen kunnan valtuusto kokoontuu vain joka toinen kuukausi – voidaanko ensimmäinen valtuustokokous pitää vasta syyskuussa?

Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki sanoo, että vaikkei valtuusto ihan ensimmäisenä maanantaina kokoontuisikaan, paine nopeasti pidettävään kokoukseen tulee kova.

– Uusien valtuutettujen mandaatti alkaa heti elokuun alusta. Elokuun aikana on huolehdittava, että hallitus ja muut toimielimet valitaan.

Uuden valtuuston tärkein tehtävä elokuussa on nimenomaan hallituksen ja muiden toimielinten jäsenien nimeäminen. Tätä ennen valtuustoryhmien on käytävä keskustelut paikkojen jaosta. Henkilövalintojen on oltava esillä ensimmäisessä kokouksessa, ja tämä koskee myös kuntayhtymäpaikkoja.

– Jos nimeämiset edellyttävät hallintosäännön muutosta, valmistelu on tehtävä siihen mennessä.

Kesä tietää siis valtuustoryhmille melkoista sumplimisen kautta.

“Elokuun alku on parempi”

Kuntaliiton viime viikolla julkaistussa selvityksessä huomattiin, että valtuustokauden aloitusajankohta jakaa mielipiteitä kunnissa. Kahdessa kolmasosassa kunnista kannatettiin valtuustokauden aloitusajankohdan siirtämistä elokuusta syyskuun alkuun.

Porvoossa ollaan toista mieltä. Kaupungin rahoitusjohtajan Henrik Rainion mielestä vaalikauden aloitus elokuun alussa on paljon parempi kuin lykätä sitä syyskuulle.

– Elokuu on tosi paljon parempi kuin syyskuu sen vuoksi, että tuo aika on talousarvion valmistumisen kannalta kriittistä. Normaalistikin aikataulu on kireä, eikä ylimääräistä aikaa ole juuri jäänyt. Olemme aiemmin käyneet uusien päättäjien kanssa talouskoulutusta läpi kesäkuussa, nyt se siirtyy elokuulle.

Rainio kertoo, että kunhan uudet päättäjät ovat järjestäytyneet ja tiedossa on, ketä mihinkin lautakuntaan kuuluvat, koulutusta voidaan järjestää täsmällisemmin.

Hän huomauttaa, että kuntatalous on monimutkaista eikä normaalissakaan aikataulussa isoista asiakokonaisuuksista perillepääseminen ole helppoa.

– Perustalouden perehdyttäminen kyetään varmaankin viemään läpi, samoin budjetti syksyn aikana.

Koulutusta aiotaan Porvoossa uudistaa. Enää ei istuta yhdessä ja samassa salissa vaan räätälöidään asioita niin, että valtuutetut voivat perehtyä asioihin digitaalisesti kotonaan. Tästä huolimatta Porvoossa on tarkoitus järjestää kaikille valtuutetuille myös yhteinen talousseminaari.

Normaalia valmiimpaa valmistelua

Rainion mielestä valtuutetut osallistuvat koulutuksiin hyvin ja pyrkivät ymmärtämään niiden sisällön, mutta esimerkiksi tasapainovaatimusten ja mittasuhteiden ymmärtäminen on vaikeaa. Rainion mukaan suurin osa pyrkii kuitenkin tosissaan sisäistämään asiat.

Kasvaako tällaisessa tilanteessa kuntien talousjohtajien valta?

– Enpä tiedä, mutta kyllä tällainen tarkoittaa sitä, että talousasioita on kyettävä valmistelemaan normaalia valmiimmaksi. Poliittiselle päätöksenteolle ei jää hirveästi ylimääräistä aikaa.

Rainio huomauttaa, että vaalivuosien välissä päättäjät alkavat käydä ensimmäisiä talousarviokeskusteluja huhti- ja toukokuussa. Vaalivuosina lähdetään normaalistikin myöhemmin liikkeelle, ja nyt siis vielä piirun verran tuota myöhemmin.

Isona haasteena Rainio pitää kaupunkistrategian tuomista mukaan talousarvioon.

– Talousarvion tulisi noudattaa uutta strategiaa. Tässä uudessa tilanteessa strategian tekeminen päästään aloittamaan vasta syksyllä. Strategian päivittäminen venyy luultavasti talveen tai alkuvuoteen.

Ensi syksy siis mennään vanhalla strategialla.

– Toisaalta nykyisessä strategiassa on tavoitteita aina vuoteen 2030 asti, joten peruselementit ovat kohdallaan.

“Syyskuu olisi parempi”

Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö pitäisi syyskuussa aloitettavaa valtuustokautta parempana. Heinäkuu on hänen mielestään hankala kuukausi esimerkiksi koulutusten järjestämiseen, jolloin niitä olisi voitu hoitaa elokuussa.

Hän odottaa vielä lopullista päätöstä.

Kaikkein parasta hänen mielestään olisi, jos kuntavaalien järjestämisessä palattaisiin aiempaan käytäntöön ja vaalipäivät olisivat lokakuussa. Uusi valtuusto aloitti vuoden alussa, jolloin syksyyn jäi hyvin aikaa koulutuksiin ja uuden strategian valmisteluun.

– Luotan kuitenkin siihen, että asiat saadaan järjestymään. Tarkoitus on pitää valtuutetuille useampi lyhyempi koulutus koko päivien kestävien seminaarien sijaan. Vanhoille valtuutetuille tulee syventävää kertausta. Mikään asia ei jää hoitamatta sen takia, että vaalit siirtyvät.

Männikkö huomauttaa, että uuden strategian synnyttäminen lisää kuitenkin tulevan syksyn vaikeuskerrointa.

– Voimassa oleva strategia on kuitenkin myös tulevan pohjana, vaikka siihen tulee uusia painotuksia ja linjauksia.

Strategian tulisi olla tehty ennen budjettia, mutta Porvoon tavoin myös Tampereen nykyisessä strategiassa tavoitteita on mietitty pitkälle aina vuoteen 2030.

Männikkö pohtii, että koska strategian tulee olla mahdollisimman lojaalisti hyväksytty kompromissi, siihen jää asioita hieman ympäripyöreästi.  

– Kone jyskyttää eteenpäin, ja linjauksia säädetään sen mukaan kun niitä tulee. Yritän nähdä tilanteen positiivisena. Kunnissa on totuttu luovimaan. Luotan siihen, että kuntien henkilöstö, kovan luokan ammattilaiset, kykenevät hoitamaan tilanteen mallikkaasti, vaikkei järjestys ihan oikeaoppisesti menekään.

Männikkö ei usko, että talousjohdon valta uudessa tilanteessa kasvaisi.

– Meidän tehtävämme on valmistella niin hyvin kuin mahdollista, jotta valtuutetut kykenevät päättämään asioista raikkaiden keskustelujen jälkeen.  Valtuusto tekee linjaukset, jotka ovat meidän valmistelijoiden ohjenuoria.

Lue lisää Perustuslakivaliokunta haluaa valtuustokauden alkavan elokuussa

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Syyskuu ehdottomasti,puuttellisesta ja liian kireästä paikkajako selvityksestä kärsitään koko valtuustokauden.

  2. Kesäkuun kuntavaalit ovat ongelmalliseden korona-aikaan. Järkevintä ehdottomasti siirtää syksyyn kuntavaalien normaaliin ajankohtaan terveydellisistä syistä.

    Kuntavaalien siirto syksyyn vaatii myös kunnallisten toimielinten valinta. Järkevintä tästä syystä siirtää kuntavaalit aiemmalle paikalleen lokakuuhun ja aloittaa uusilla luottamushenkilöillä vuodenvaihteessa. Tätä näkökohtaa tulisi nyt voimakkaasti nostaa esille. Kesä on erittäin huono aika kunnallisille valinnoille.

    Kalenterivuoden vaihde on tilinpäätösten ja vuosikertomusten aika. Sama nelivuotiskausi valittavilla on edessään, vaikka kuntavaalit siirrettäisiin syksyyn ja toimielimet aloittaisivat vuodenvaihteessa. Tämä järjestely ei vaaranna kunnallista demokratiaa, vaan tulisi ja vahvistaisi sitä.

  3. Tuleepa valtuustoille ja virkamiehille kiireinen kesä, että saadaan paikkajakoneuvottelut hoidettua joko juhannusviikolla tai heinäkuussa. Tässä on unohtunut suurten kaupunkien luottamushenkilöiden suuri määrä ja neuvottelujen vaikeus. Syyskuun alku olisi oikea vaihtoajankohta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*