Kitee aikoo keventää jälleen - maan ankarin verottaja käänsi kurssinsa

Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen esittää Kiteen kaupungin tuloveroprosentin alentamista puolella prosenttiyksiköllä 21 prosenttiin. Vuonna 2014 Kiteellä oli koko Suomen korkein veroprosentti, 22,5. Jos Auvisen esitys menee läpi, kyseessä on kolmas veroprosentin kevennys huippuvuosien jälkeen.

Kaupunginhallitus käsittelee Auvisen esitystä maanantaina 5. marraskuuta ja valtuusto päättää veroprosentista 12. marraskuuta.

Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen, mihin käänne Kiteen verotuksessa perustuu?

– Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kaupungin taseessa oli alijäämää 11 miljoonaa euroa eli melkein 1000 euroa asukasta kohti. Silloin ryhdyimme laittamaan ihan tosissaan asioita kuntoon. Niin päättäjät kuin henkilöstö sitoutuivat hyvin talouden kuntoon laittamiseen. Nostimme tuolloin veroprosentin 22,5:een ja sen lisäksi teimme talouden tasapainottamisohjelman, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2014.

–  Suunnitelma lähti toteutumaan erittäin hyvin, siinä tietysti auttoi korkea veroprosentti. Myös nettomenoja saimme pienennettyä ennätyksellisen paljon. Vuonna 2014 menot pienenivät yli kolme prosenttia edellisestä vuodesta, ja vuodesta 2013 vuoden 2017 loppuun menot pienenivät yli viisi prosenttia. Olemme varmasti valtakunnallisesti yksi parhaista menojen suitsimisessa. Talous on tasapainossa ja velkaa vähennetty.

Miten tämä on näkynyt kuntalaisille? Palvelujen kurjistumisena?

– Eivät kuntalaiset ole joutuneet kärsimään. Palvelurakennetta on muutettu, palveluja järjestetään tehokkaammin ja henkilöstömäärää on vähennetty, mutta ilman irtisanomisia ja lomautuksia. Palveluja ei lopetettu, joitakin vähennettiin.  Mutta lakisääteiset palvelut on toteutettu ihan hyvin. Uskallan sanoa että palvelumme ovat paremmassa kunnossa kuin ennen tasapainottamisohjelman aloittamista.

– Olemme kohentaneet palveluvarustusta rakentamalla muun muassa uuden yläkoulun ja pääterveysaseman, paloasema on rakenteilla ja samalla olemme vähentäneet velkaa lähes 20 miljoonaa euroa vuoden 2013 lopusta.

Mikä sitten aiemmin oli mennyt pieleen?

– Tulin Kiteelle kaupunginjohtajaksi marraskuussa 2013, enkä halua hirveästi kaivella aikoja ennen sitä. Lähtötilanne oli, että vuoden 2013 alussa Kesälahti liittyi Kiteeseen ja uusi valtuusto haki toimintatapojaan.  Myös kunnan taloudenpidossa oli pulmia, eikä ollut tarkkaa kuvaa siitä, missä kunnan talous meni. Kunnan johtoryhmä oli vaihtunut lähes kokonaan vuoden sisällä. Puuttui strategia, johon olisi sitouduttu. Ilmassa oli tyytymättömyyttä, mutta ei avaimia asioiden ratkaisemiseen.

Oliko veroprosentin alentaminen tavoitteena heti, kun tasapainottamisohjelma hyväksyttiin?

– Sitä pyrittiin heti keventämään, kun oli mahdollista. Vuodelle 2016 sitä laskettiin 0,5 prosenttiyksikköä ja sitten 0,5 prosenttiyksikköä vuodelle 2017. Vuosi sitten veroprosenttia ei laskettu, mutta nyt sitä esitän. Meillä on hyvänä pohjana uusi kuntastrategia, jossa on linjattu, että veroprosentti ei saa olla korkeampi kuin maakunnan keskiarvo.

Oliko Kiteelle imagohaittaa siitä, että se oli ankarin verottaja Suomessa?

– Ihan varmasti oli imagohaittaa, mutta imagohaitan tosiasiallisia vaikutuksia on vaikea mitata. Veroprosentin huojennuksella on huomattava positiivinen vaikutus, kun nyt satsaamme erityisesti kunnan elinvoimaan ja työpaikkoihin.

Edessä ovat epävarmat ajat muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen keskeneräisyyden takia. Kuinka uskallatte pudottaa kaupungin tulopuolta nyt?

– Rakennamme kaupungin taloutta mahdolliset uhat tiedostaen. Sanotaan lyhyesti, että pidämme menot kestävällä tasolla ja taseen kunnossa.

Miten uskot kaupungin päättäjien ottavan vastaan esityksen veroprosentin laskusta?

– Uskoisin, että päättäjät luottavat valmisteluun. Toki tästä on ollut puhetta jo aiemmin muun muassa valtuuston iltakoulussa syksyllä, joten ei tämä tule heille yllätyksenä.