Korona-ajan rajoitukset jopa vahvistivat paikallisten kokoontumishalua ja aktiivisuutta, arvioi Ruokolahden kunnanjohtaja Jukka-Pekka Bergman
Saimaa on monelle kunnalle Suomessa matkailuvaltti, joka tarjoaa myös talvella erilaisia mahdollisuuksia. (Kuva: Pixabay)
Ruokolahden kunnanjohtaja Jukka-Pekka Bergman myöntää, että matkailuala on ollut kovilla viime aikoina.
Esimerkiksi venäläisturistit jättivät Etelä-Karjalaan noin 300 miljoonaa euroa ennen korona-aikaa, vuonna 2019.
Nykyisellään itänaapurissa asuvien rahat pysyvät pitkälti itänaapurissa.
Eikä korona-aikakaan ollut helppoa Etelä-Karjalassa sijaitsevassa, noin 4 900 asukkaan kunnassa, Bergman lisää. Kuten ei ollut kovimpien rajoitusten ja tautitapausten aikana missään muuallakaan.
Bergman aloitti työnsä kunnanjohtajana viime elokuussa Ruokolahdella, ja hän havaitsi nopeasti, että lamaantumisesta ei ollut tietoakaan.
– Ei koronan eikä Venäjän hyökkäyssodan takia.
Matkailuasioita mietitään paljon, pienemmissä ja isommissa porukoissa.
– Saimaa on yhdistävä tekijä. Saimaan alueen matkailua tehdään tiukasti yhdessä kuntien ja yrittäjien kanssa. Markkinointia ja brändäystä täytyy tehdä isosti yhdessä.
Saimaa on Suomen suurin järvi.
Matkailutarjontaa saadaan yrityksiltä, Bergman jatkaa.
– Lähes kaiken palvelun ja tuotteet tuottavat pienyritykset toimivat kuntien, kyläyhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvä esimerkki tästä on yritysten, kuntien ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön yhdessä luoma Saimaan saaristoreitti.
Juhlavuosi kimmokkeena
Kunnanjohtaja korostaa, että perusta on kunnossa Ruokolahdella sille, että kovien koronarajoitusten ja muiden takaiskujen jälkeen matkailussa löydetään uusia asiakasvirtoja.
– Paikalliset yrittäjämme ovat hurjia tyyppejä, he tekevät bisnestä ja elävöittävät kuntaa.
Ihmisten kokoontumista ja liikkumista rajoittanut korona-aika ei heikentänyt tavallisten kuntalaisten, muiden muassa eri yhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten, toimintavalmiutta.
– Yhdessä tekeminen oli vaikeaa kiireisimpänä korona-aikana, mutta olen saanut kuulla, miten silloin yhdessä tekemisen eteen tehtiin töitä. Yhdistykset toimivat aktiivisesti, korona-aika tuntui jopa vahvistaneen yhdessä tekemisen tahtoa.
Toisinaan sattumalla on myös iso merkitys.
– Ruokolahti vietti 450-vuotisjuhliaan viime vuonna. Veikkaisin, että juhlavuosi oli kimmoke, joka sai menemään vain täysillä eteenpäin.
Plusmerkki on tärkeä taloudessa
Tulevaisuuden suunnittelemisen kannalta on tärkeää, että talous on tasapainossa. Tästä ohjenuorasta myös Ruokolahden kunnanjohtaja Jukka-Pekka Bergman haluaa pitää kiinni.
Tällä hetkellä on vielä epäselvää, kuinka paljon Ruokolahden kunnalle kertyy maksettavaa hyvinvointialueiden aikaa edeltäneiden terveys- ja sosiaalipiirien purkamisesta, kunnanjohtaja pohtii.
Siltikin Bergman on optimistinen myös kunnan talousasioiden suhteen. Tiukkaa on, mutta pärjätään, hän linjaa.
– Talous oli plussalla viime tilikaudella.
Aito tunnekokemus voi vaikuttaa läpi elämän
Bergman on omaksunut parhaansa mukaan kunnanjohtajan roolin myös elinvoimatekijöiden edistäjänä.
Verrattain lyhyen ajan Ruokolahdella kunnanjohtajana toimineena hän koki saaneensa hyvää vauhtia elinvoimaa edistävään toimenkuvaansa jo viime vuoden puolella.
Juhlavuoteen liittyen Ruokolahdella vieraili bändi nimeltä Portion Boys.
Portion Boysilta ilmestyi vuonna 2021 uusi versio kappaleesta Vauhti kiihtyy, joka julkaistiin alkuperäisenä vuonna 1989, suomalaisen iskelmäduon Matin ja Tepon Aito tunne –albumilla.
Laulun sanat sopivat siihen hetkeen viime vuonna Ruokolahdella, Bergman muistelee.
– Tää on paikka, jossa kansa viihtyy. Täällä tunnelmasta kunnolla kiinni saa, Portion Boys lauloi.
Paikalla olleiden ihmisten iso määrä oli yllätys kunnanjohtajalle.
– Se oli juhlakesän päätös, odotimme sellaista 700-800 kävijää, mutta lähemmäs 3 000 ihmistä kokoontui paikalle. Hurja konserttitapahtuma se oli.
– Joku sanoikin, että se oli ensimmäinen keikka, jossa samaan aikaan näköpiirissä esteradalla pompittiin keppihevosella, toiset pelasivat jalkapalloa ja aikuiset ja nuoret pomppivat lavan edessä.