Koronakriisi ruuhkauttaa TE-toimistoja – kunnissa huoli vaikeasti työllistyvien palvelujen jatkumisesta
Työ- ja elinkeinostoimistoihin on akuutti tarve työvoimalle purkamaan uusien asiakkaiden ruuhkaa, jonka koronavirusepidemiasta seuranneet lomautukset ovat aiheuttaneet. (Kuva: Ville Miettinen)
Uusien asiakkaiden määrät lyövät ennätyksiä TE-toimistoissa, kun koronavirusepidemian vaikutuksesta lomautetut tai muuten ilman työtä jäävät ilmoittautuvat työnhakijoiksi. Maaliskuun loppuun mennessä koronaviruksen takia uusia lomautetuiksi ilmoittautuneita oli runsaat 17 000 ja uusia työttömiä oli lähes 6 000.
-Määrät ovat kovimpia miesmuistiin, sanoo Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Riku Immonen.
Tilanne on pakottanut TE-toimistot kääntämään toimintaansa uuteen asentoon. Voimavaroja kohdistetaan uuteen asiakasvirtaan.
-Olemme melko hyvin pystyneet vastaamaan tähän, mutta lisäkäsiä tarvitaan, Immonen sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Työ- ja elinkeinominsteriöstä onkin luvattu tukea rekrytointiin.
Esimerkiksi Uudenmaan TE-toimisto hakee sataa asiakaspalvelijaa vuoden sopimuksilla.
Nyt haetaan 100 uutta asiantuntijaa @TEpalvelutUUD auttamaan koronaviruksen aiheuttaman asiakaspaineen selvittämisessä. Jos kiinnostuit, kannattaa hakea pikaisesti, tarve on akuutti! #rekrytointi #koronafi https://t.co/ELIYmMnV0g
— Ohjaamo Helsinki (@OhjaamoHki) March 31, 2020
-Meille Pirkanmaalle rekrytoidaan pelkästään tämän asian tiimoilta parikymmentä henkilöä välittömästi, Riku Immonen sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, että TE-toimistolla on tilanne hallussa.
-Tiedämme, mitä teemme. Paniikkia ei ole, johtuen muun muassa voimavarojen kääntämisestä akuuttiin tilanteeseen.
Kunnat ja TE-hallinto tiiviissä yhteistyössä
Tampereen pormestari Lauri Lyly, sd., esitti viime viikolla, että kunnat voisivat tulla TE-toimistojen avuksi ruuhkan purkamisessa. Kunnissa on huoli muun muassa siitä, miten käy muille TE-toimistojen asiakkaille, esimerkiksi vaikeasti työllistettäville. Lyly muistutti, että koko julkisen sektorin pitäisi tehdä tiivistä yhteistyötä palvelujen ylläpitämiseksi.
Yhteistyö kuntien ja TE-toimistojen kesken onkin tiivistä, yhteiskunnan poikkeustila pakottaa siihen.
– Meillä on jatkuvaa keskustelua kuntien kanssa yhteistyöstä ja toiminnoista, olemme tehneet eräänlaisen kriisikokousryhmän, joka viikoittain pui asioita, joita voidaan yhdessä tehdä. Lisäksi on asiakaspalveluun liittyviä yhteistyökokouksia koko ajan, Riku Immonen kertoo.
Kunnat ovat olleet mm. rakentamassa uudenlaista etäpalveluna tuotettavaa kuntouttavaa työtoimintaa ja muita uudenlaisia palveluja. Lisäksi TE-toimistot ja kunnat tekevät yhdessä toimia yrityspalveluissa ja yrittäjien asemaan liittyen.
– Yhteistyö kuntien kanssa ei toki ole uutta, mutta koronakriisissä se on tiivistynyt, Riku Immonen kuvailee.
Myös Tampereen työllisyysjohtaja Regina Saari kehuu kuntien ja TE-hallinnon välistä yhteistyötä kriisin ratkaisukeinojen pohtimisessa. Puhelimet ovat käyneet kuumina.
– Koetetaan miettiä, miten voimme keventää heidän tekemistään ja toisaalta turvata se, miten saadaan yhteiset asiakkaat palveltua, Saari sanoo.
Huoli heikossa asemasta olevista
Regina Saari korostaa, että on ymmärrettävää, että TE-toimisto kohdistaa voimavaransa erityisesti uusiin asiakkaisiin.
Huoli kuntien ja TE-toimiston yhteisistä asiakkaista on suuri, Saari sanoo. Kun TE-toimistojen toiminta kohdentuu erityisesti uusien asiakkaiden palveluun, kunnat ovat helisemässä oman asiakasryhmänsä kanssa. Lainsäädäntö ei mahdollista, että kunnat hoitaisivat mm. asiakkaiden monialaiset-, aktivointi- ja kotouttamissuunnitelmat yksin. Ne pitää tehdä poikkeusoloissakin yhdessä TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa. Nyt voimavaroja TE-toimistosta ei tähän työhön riitä.
Kunnan ja TE-hallinnon väliset lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa, Saari muistuttaa
– Emme voi jättää osaa asiakasryhmistä kokonaan palvelematta.
-Tässä on se vaara, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevat jäävät koronakriisissä ilman palveluja, Saari viittaa vaikeasti työllistettäviin ja mm. monialaista palvelua tarvitseviin asiakkaisiin. Tätä varten oman esityksensä ratkaisusta teki myös Lauri Lyly viime viikolla.
Kunnilla on jo valmiit koneistot
Saari muistuttaa, että mikäli palveluihin tulee katkoja, on vaara, että heikossa asemassa nyt olevat joutuvat vielä heikompaan asemaan, kun kriisi on ohi. Myös paine sosiaali-ja terveyspalveluihin kasvaa tämän myötä.
Käytännössä se, että kunnat jakaisivat uudella tavalla vastuuta TE-toimiston kanssa, edellyttäisi kuitenkin poikkeuslakia, jonka turvin mm. tietojärjestelmien käyttöoikeuksia ulotettaisiin TE-toimistoista kuntiin ja kunnille annettaisiin toimivaltaa toimia poikkeusoloissa yhteisen asiakaskohderyhmän kanssa yksin.
Regina Saari muistuttaa, että koska kunnilla on jo valmiit koneistot asiakkaan palveluun, vaativat kohderyhmä saisivat palvelua ja samalla TE-hallinnon käsiä vapautuisi akuutin kriisin hoitamiseen.
– Meillä olisi monessa kunnassa tähän valmiudet, mutta laki ei siihen taivu. Jos saisimme tehdä lakisääteisiä suunnitelmia asiakkaan kanssa, ja voisimme käyttää tietojärjestelmää poikkeuslain turvin, se helpottaisi myös aikaa Korona-kriisin jälkeen ja tukisi myös tulevan työllisyyskokeilun toimeenpanoa, Regina Saari viittaa kokeiluihin, joiden piti alkaa nyt keväällä mutta jotka alkavat vasta ensi vuonna.
-Ja pystyisimme huolehtimaan, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat joudu tosi haasteelliseen tilanteeseen koronaviruksen takia.
Juttua muokattu 2.4. klo 9.30: lisätty uusien lomautettujen ja työttömien määrät TE-toimistoissa.
Lue myös: Työllisyyden kuntakokeilujen alku siirtyy vuoden 2021 alkuun
Ei ole mitään hyvää meille pitkäaikaistyöttömille tarjolla, ei ole ollut ennen, ei ole nyt, eikä ole jatkossa.
Aikomus siirtää meidät rupusakki kunnille oli viheliäinen suunnitelma, kunnista ja kuntien tilauksista pois oikean palkan ja palkkion saajia, tilalle meitä 9 €/vrk orjia, kaikille vahingoksi.
Hyvä että on toistaiseksi peruuntunut, huonoa, että tätä kautta.
Mennään parhaan mukaan etiäpäin, niillä eväillä, mitä on, tai ei ole.