Talousjohtajan arvio: Koronakriisi voi muokata kuntataloutta vuosiksi eteenpäin – ”Onko enää varaa palveluihin, joihin olemme tottuneet?”
Jyväskylän perustaman taloustoimikunnan tavoitteena on määritellä yhtä talousarviovuotta pidempi kestävä taso toimintakulujen kasvulle ja investoinneille, jotta kaupungin talous ei kriisiytyisi. (Kuva: Pixabay)
Koronaviruksen vaikutus verotulopohjaan tulee olemaan niin suuri, että sen seurauksena palvelut jouduttaneen jatkossa sopeuttamaan pienemmälle rahoituspohjalle, kuin mihin on totuttu, arvioi Jyväskylän talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä.
-Tullaan kysymykseen, onko kaikkiin niihin palveluihin varaa, mihin olemme tottuneet, Leppä sanoo Kuntalehdelle.
Samaa pohditaan myös synkän tilinpäätöksen vuonna 2019 tehneessä Porissa.
– Kun [koronavirusepidemian] torjuntatoimenpiteitä nyt mietitään, taloudelliset reunaehdot eivät ole päällimmäisenä mielessä. Kaikki voitava on tehtävä. Kun tilanne jossain vaiheessa normalisoituu, on kaikilla edessä uudenlainen tilanne. Tulevaisuutta suunnitellaan erilaisista lähtökohdista, kuin vielä hetki sitten oli ajateltu, Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sanoo kaupungin tiedotteessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kysymystä palveluiden rahoituksen riittävyydestä on pohdittu jo ennen koronaviruksen järisyttävää vaikutusta maailman talouteen. Sitä pohtivat myös Kuntalehden podcastissa vastikään terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen ja vankiterveydenhuollon johtaja Timo Aronkytö.
Nyt se kysymys on edessä kuntataloudessa entistä konkreettisempana, Lasse Leppä ennustaa.
Taloustoimikunta etukenossa
Jyväskylä teki ylijäämäisen tuloksen vuosina 2016–2018, mutta viime vuosi oli sillekin hankala. Myös tulevat vuodet näyttivät hankalilta jo ennen koronaviruksen tuomaa lisähaastetta.
Haasteita tuovat muun maan tapaan väestörakenteen muutos, heikentynyt taloussuhdanne ja epävarma työmarkkinatilanne. Keski-Suomeen valmistuu vuodenvaihteessa uusi sairaala, ja se vaikuttaa merkittävästi Keski-Suomen kuntien talouteen.
Jyväskylän tilikauden tulos viime vuonna oli 31,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää tilikauden 2019 jälkeen vain 19,9 miljoonaa euroa, joka on pieni kaupungin talouden kokoon suhteutettuna. Heikon ylijäämäkertymän takia kaupungin taloudessa ei ole tällä hetkellä liikkumavaraa tai riskinsietokykyä.
Koronavirusepidemia heikentää kuntataloutta entisestään.
Talouden kriisiytymisen torjumiseksi Jyväskylän kaupunginhallitus päätti tällä viikolla taloustoimikunnan perustamisesta.
Sillä halutaan reagoida etupainotteisesti ja katsoa akuutin kriisin yli.
– Jos mennään samalla tavalla kuin ennen, kehitysnäkymät huomioiden, kaupungin talouden tilanne heikentyy pysyvästi, Leppä sanoo.
-Nyt on aika reagoida. Meidän pitää tehdä päätöksiä. Kaikkia samoja asioita ei voi tehdä, mitä on totuttu tekemään.
Toimikunta valmistelee talouden kuvaa seuraavalle valtuustokaudelle eli vuosille 2021-2025. Tavoitteena on määritellä yhtä talousarviovuotta pidempi kestävä taso toimintakulujen kasvulle ja investoinneille.
-Kun saadaan maalattua kestävä talouden kuva, lähdetään siihen kuvaan miettimään toimenpiteitä – ennakoidusti, ettei kaupungin talous kriisiytyisi. Kriisiytyminen on varmaa, jos mennään tähän heikentyneeseen talouden kehitysnäkymään ilman toimenpiteitä.
Samalla piirtyy kuva palvelurakenteesta, johon koronaviruksen vaikutus toi voi odottamattoman, merkittävän muutoksen.
Mitä jos kuntien velvoitteita kevennettäisiin?
Koronaviruksen lasku on taloudellisesti ja sosiaalisesti pitkä, ja se pitää ottaa talousraamissa huomioon, Lasse Leppä sanoo.
Ensi viikon hallituksen kehysriihestä odotetaan konkreettisia linjauksia myös kuntien talouden tukemiseen koronaviruksen aiheuttamissa haasteissa.
Kuntataloudessa puhutaan miljardiluokan vahingoista. Puhutaan myös pitkälle aikavälille jaksottuvasta vahingosta.
-Ei mene vain tämä vuosi uusiksi, vaan kyllä tällä on vaikutukset myös tuleviin vuosiin, Lasse Leppä sanoo.
Toissa vuonna kaksi kolmasosaa kunnista teki negatiivisen tuloksen, viime vuonna verokorttiuudistus toi ikävän yllätyksen ja nyt koronavirus romahduttaa kuntien budjetin.
Lepän mukaan toiveena on, että valtio tulee avuksi.
-Pitää muistaa, että kunnat järjestävät hyvinvointipalvelut ja hoitavat myös koronaviruksen aiheuttamat palvelutarpeet. Siinä mielessä valtion tuki on totta kai tärkeää.
Koronan kuntatalousvaikutukset tulevat monen mekanismin kautta. Pelkästään asiakasmaksujen menetykset ovat kuukausitasolla miljoonaluokkaa Jyväskylässä.
Lasse Leppä sanoo ymmärtävänsä hallituksen näkökannan muun muassa taloudellisen tuen järjestyksessä ja rajallisuudessakin.
Yksi toive rahan jakamisen vierestäkin hänellä on. Se liittyy hallituksen suunnittelemiin kuntien uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin, kuten hoitajamitoituksen kirjaamiseen lakiin ja oppivelvollisuuden laajentamiseen. Niitä voisi koronakriisin varjossa vielä miettiä.
-Nyt pitää harkita, onko oikea aika säätää uusia velvoitteita ja uusia tehtäviä kunnille. Mieluummin tilanne on toisin päin: pitäisi miettiä, mistä velvoitteista voidaan tinkiä.
Lue myös:
