Koronavuodet ovat olleet hyviä kuntatalousvuosia – Puumala on liittymässä velattomien kuntien joukkoon
Valtiovarainministeriön syksyn taloudellisessa katsauksessa arvioitiin, että kuntataloudesta siirtyy hyvinvointialueiden mukana investointeja arviolta 1,2 miljardin edestä euron edestä. Kuntatalouden investointipaineet pysyvät kuitenkin mittavina rakennuskannan iän ja väestön muuttoliikkeen vuoksi. (Kuva: Pixabay)
Etelä-Karjalan tuntumassa, Etelä-Savossa sijaitsevaa Puumalan kuntaa on kutsuttu jopa Saimaan talousihmeeksi. Arkisemmastakin näkökulmasta katsottuna reilun 2 100 asukkaan kunnassa riittää nyt tyytyväisyyden aiheita talouden suhteen.
Kunnan lainoja on varauduttu lyhentämään ohjelman mukaisesti 50 000 eurolla, mikä merkitsee sitä, että viimeinen lainaerä menee maksuun keväällä 2023.
Puumalan kunta on samalla liittymässä velattomien kuntien joukkoon, jonka määrää laskiessa saatetaan tarvita pian jo toisen käden sormiakin, kun kuluvan vuoden talousluvut selviävät.
Vuoden 2021 tilinpäätösten mukaan velattomia kuntia olivat Enonkoski, Hirvensalmi, Kauniainen, Polvijärvi ja Siikainen. Satojen kuntien joukosta Puumala on pian pääsemässä tähän velattomien ryhmään ja se on iloinen asia, Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva myöntää.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kolme tekijää nousee erityisesti esille paljon suuremman tekijäjoukon keskeltä, kun Kuuva pohtii syitä orastavalle velattomuudelle.
Verotulojen kehitys on ollut suotuisa ja käyttömenojen suhteen on oltu tarkkoina. Lisäksi erityisen tärkeää on ollut, että lainan lyhennysohjelmasta on pidetty kiinni.
Tasapainoiselle ja vastuulliselle talouselämälle on löytynyt laaja yhteisymmärrys saaristokunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa.
– Näin on ollut jo pitkään, Kuuva jatkaa.
Toimivaksi havaitusta ei aiota poiketa seuraavinakaan vuosina. Näin on kirjattu taloussuunnitelmaan ja samaa tarkan euron linjaa jatketaan myös ensi vuoden talousarviossa.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, siitäkin on sovittu Puumalassa.
Vuodet 2024 ja 2025 ovat mielessä
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen on seurannut kehitystä ja siinä on ollut paljon positiivistakin kuluneen vuoden aikana.
Koronavuodet (2020–2022) ovat olleet hyviä kuntatalousvuosia, lainaa on otettu yleisesti ottaen aiempaa vähemmän, Mehtonen kertoo.
– Se on näkynyt lainanottokäyttäytymisessä.
Jotkin kunnat ovat pystyneet lyhentämään velkojaan.
– On positiivista huomata, että kunnat lyhentävät lainojaan, kun siihen avautuu mahdollisuus.
Mehtonen ei usko, että velattomien kuntien määrä nousisi uudelle tasolle.
– Lainanottotarve vaihtelee taloustilanteen mukaan.
– Vuodet 2018 ja 2019 olivat huonoja talousvuosia ja lainakanta kasvoi rajusti kunnissa. Ennusteiden mukaan kuntatalous alkaisi heikkenemään taas vuosina 2024 ja 2025.
Joka tapauksessa se on hyvä, että velattomiakin kuntia on. Mehtonen huomauttaa, että lähes velattomiakin kuntia on useita.
Monen asian summa
Onko kunta velaton vai ei? Tämän kysymyksen vastaus ei kerro kaikkea. Kunnat ovat erilaisia. Taloudellinen kantokyky on monien asioiden summa.
Esimerkiksi isoilla kaupungeilla taloudelliset rahkeet ovat toisenlaiset ja velkaakin voidaan ottaa toisella tavalla kuin pienissä kunnissa.
– On voitu investoida kaupunkikehitykseen kasvunäkymissä, Mehtonen sanoo.
Lue myös:
Ja mites ne kunnan lakisääteiset palvelut? Millä tasolla ne ovat? Vai ovatko nämä kaksi asiakononaisuutta irrotettu toisistaan irti? Onko velattomuus itseisarvo? Onko poliittinen arvomaailma alistettu talouden pyhille ja ”jumalalta saaduille” arvoille?