Kunnat huolissaan uuden opiskeluhuoltolain toimeenpanosta
opiskeluhuoltolain toimeenpanossa on suuria haasteita, ilmenee Kuntaliiton
kunnille toteuttamasta kyselytutkimuksesta.
Enemmistö kyselyyn vastanneista kunnista arvioi lain
vaatimusten toteuttamisen mahdollisuudet 1.8.2014 mennessä vaikeiksi. Syynä
ovat niin kustannukset, aikataulut kuin henkilöstön saatavuusongelmat.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ne kunnat, jotka ovat kyselyssä antaneet arvion
henkilöstökustannuksista, laskevat uuden lain aiheuttavan
henkilöstökustannuksia yhteensä noin 41 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä arvio
koskee kolmasosaa suomalaisia kuntia.
Kustannusarvio ylittää lain valmisteluvaiheessa tehdyn
hallituksen esityksen kustannusarvion, jonka mukaan koko maan kustannukset
olisivat 26,2 miljoonaa euroa.
– Todelliset
kustannukset selviävät vasta kun kaikki kunnat ovat ehtineet tehdä suunnitelmat
toiminnan käynnistämiseksi ja käynnistäneet toiminnan. Kyselyn perusteella on
kuitenkin odotettavissa, että kustannukset ylittävät lain valmisteluvaiheen
arviot, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Sini Sallinen.
– Kunnilla ei ole taloudellisia resursseja toimeenpanna lain
velvoitteita täysimääräisesti. Kuntien näkemysten mukaan paine karsia muista
palveluista, kuten opetuksesta, kasvaa vaadituista muutoksista johtuen, arvioi
Sallinen.
Kaikille Manner-Suomen kunnille kohdistettu Kuntaliiton
kysely toteutettiin touko-kesäkuussa. Kyselyn avulla selvitettiin elokuun
alussa voimaan tulevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteuttamista ja
toteuttamisen kustannus- ja muita vaikutuksia kunnissa. Vastauksia saatiin 171
kunnasta, vastausprosentti oli 56.
Lain toimeenpanoaika
ei riitä
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki hyväksyttiin 31.12.2013 ja
se astuu voimaan 1.8.2014. Lain piirissä on yli 3 000 oppilaitosta
ja yli 800 000 oppilasta ja opiskelijaa. Laki koskee lisäksi päiväkoteja,
joissa annetaan esiopetusta.
– Laissa tavoiteltujen muutosten toteuttaminen kahdeksassa
kuukaudessa on kuntakentälle hyvin vaativaa. Kyselytutkimuksessa saatujen
tietojen perusteella näyttäisi siltä, että lain kaikkia vaatimuksia ei pystytä
noudattamaan koko maassa elokuusta lähtien, arvioi vt. opetus- ja
kulttuuriasioiden johtaja Marja Lahtinen Kuntaliitosta.
Kolmasosa kyselyyn vastanneista kunnista pitää toimeenpanoaikaa
täysin riittämättömänä. Yhteensä 42 prosenttia vastanneista kunnista arvioi
toimeenpanoajan mahdollistavan toiminnan suunnittelun vain vähäisissä määrin ja
runsas neljäsosa vastaajista arvioi ajan olevan riittävä.
– Toiminnan kokonaisvaltaista suunnittelemista ja lain
toimeenpanoa vaikeuttaa myös se, että suuri osa alle 20 000 asukkaan kunnista
joutuu järjestämään opiskeluhuollon palveluja kokoamalla palveluvalikkoa
useista palasista, mikä heikentää myös kustannusten hallintaa. Suuret kaupungit
järjestävät toiminnan eri palvelut pääosin omana toimintana, toteaa Lahtinen.
Kunnilla huoli
henkilöstön riittävyydestä
Lain tavoitteita pidetään kunnissa kyselyn mukaan
suhteellisen hyvinä. Lain toimeenpanon yhtenä esteenä pidetään kuitenkin sitä,
ettei tehtäviin tarvittavia ammattilaisia ole saatavilla riittävästi, sanoo
tutkimustuloksia analysoinut lastensuojelun erityisasiantuntija Aila
Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta.
– Yhteensä 81 prosenttia vastanneista tuki väittämää, että
oppilaiden ja opiskelijoiden tukemiseksi tarvitaan sekä psykologeja että
vastaavia kuraattoreja, eli tarvearviosta on samansuuntaisia näkemyksiä
lainsäädännön kanssa, Pustinen-Korhonen kertoo.
– Samalla vastaajat kuitenkin pitivät henkilöstön saatavuutta
ongelmallisena. Vain vajaa viidesosa vastaajista arvioi psykologeja olevan
saatavilla täysin riittävästi ja hieman yli kolmannes vastanneista arvioi
kunnalla olevan mahdollisuuksia saada riittävästi vastaavia kuraattoreja.
Lain
ei-toivottuna vaikutuksena lastensuojeluun osa kyselyyn vastanneista näkee kilpailun samoista
työvoimaresursseista koulun ja lastensuojelun kesken.
