Kunnat tavoittelevat lainanoton kovaa supistamista
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen (edessä 2. vasemmalta.) Vantaan taloussuunnittelun työntekijöiden ympäröimänä. (Kuva: Seppo Haavisto)
Vantaa on yksi kunnista, jotka ovat asettaneet konkreettiset aikatavoitteet velkaantumisen pysäyttämiselle ja investointien tulorahoituksen lisäämiselle.
Miljardin euron velkataakka maksaa nykyisellä olemattomalla korkotasolla Vantaalle noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Kun ennustettu koron nousu tapahtuu, lainanhoitokulut kasvavat. Jos korkotaso on esimerkiksi neljä prosenttia, miljardin euron lainanhoitokulut olisivat 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Se olisi Vantaan kaupunginjohtajan Kari Nenosen mukaan merkittävä lisämeno.
– Hiljalleen kertynyt lainakanta on kaupungille riski, Nenonen sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vantaa on asettanut kovan tavoitteen investointien kattamisesta tulevina vuosina tulorahoituksella. Viime vuonna tulorahoitus olisi riittänyt investointeihin ilman Kehäradan ja Kehä III:n investointeja.
Kaupunki ottaa tänä vuonna uutta lainaa 15 miljoonaa euroa aiemmin ennakoidun 90 miljoonan euron sijasta. Ensi vuoden nettolaina-arvio on 16 miljoonaa euroa. Valtio maksaa ensi vuonna kaupungille takaisin valtion kontolla olevia liikenneinvestointeja, joita on tehty Vantaan piikkiin.
Nenonen sanoo, että ei pidä nyt käynnissä olevasta keskustelusta, jonka mukaan kuntien ei pitäisi kaihtaa lainan kasvattamista. Hän muistuttaa, että sijoittajille on aina tuottotavoite. Esimerkiksi eläkesijoittajat vaativat 4 prosentin tuottoa pitkällä aikavälillä.
Lainanoton nopea vähentäminen riski
Kuntien investoinnit ovat olleet niin sanottuja välttämättömyysinvestointeja: peruskorjausta sekä uusinvestointeja palvelujärjestelmiin ja infraan. Uusinvestoinnit keskittyvät väestönkasvualueille, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo. Hän ymmärtää kuntien tavoitteet vähentää lainanottoa ja lisätä investointien omarahoitusosuutta, mutta näkee vaaroja liian nopeissa toimissa.
– Jos kuntien velkaantumista ryhdytään rajoittamaan voimakkaasti ja nopeasti heikon talouskasvun oloissa, se johtaa investointien pienenemiseen ja investointivelan kasvuun. Se vauhdittaa väärällä tavalla sellaisia ratkaisuja, joilla investoinnit toteutetaan kunnan taseen ulkopuolella erilaisilla yksityisrahoitusmalleilla. Ne eivät välttämättä tule lainkaan edullisimmiksi, Kietäväinen sanoo.
– Hallitsemattomasti toteutettuina tapahtuu pikemminkin päinvastoin.
Lue lisää Kuntalehdestä 12/2015 (ilm. 20.11.)
